Konsolidoidun maan koon tavoitteena on saavuttaa 2023 miljoonaa hehtaaria vuonna 8,5

Tavoitteena on saavuttaa kymmenen miljoonaa hehtaaria yhdistetyn maan koossa
Konsolidoidun maan koon tavoitteena on saavuttaa 2023 miljoonaa hehtaaria vuonna 8,5

Maa- ja metsätalousministeriö on vauhdittanut ponnistelujaan konsolidoidun maan koon kasvattamiseksi 2023 miljoonaan hehtaariin vuoden 8,5 loppuun mennessä. Maanrakennustyöt aloitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1961 Konyan maakunnan Çumran piirikunnan Karkınin kylässä lakkautetun TOPRAKSUn pääosaston toimesta. Siitä vuodesta vuoteen 2002 rekisteröintityöt valmistuivat 450 tuhannen hehtaarin alueella. Vuodesta 2003 viime kuun loppuun asti tehtiin tarpeellisia toimia 5,9 miljoonan hehtaarin alueella. Rekisteröidyn alueen koko oli siis yhteensä 6,34 miljoonaa hehtaaria.

Kun rekisteröintityöt valmistuivat tämän vuoden tammi-marraskuussa 320 tuhannen 161 hehtaarin alueella, rekisteröidyn konsolidoidun pinta-alan odotetaan olevan vuoden loppuun mennessä yhteensä 6,77 miljoonaa hehtaaria.

Vaikka Turkissa on 14,3 miljoonaa hehtaaria yhdistelmään soveltuvaa maa-aluetta, sen on tarkoitus saavuttaa 2023 miljoonaa hehtaaria yhdistelmämaata vuoden 8,5 loppuun mennessä.

Konsolidointitöiden puitteissa toteutettiin 450 hanketta, joista 306 on saatu päätökseen ja 144 on vielä kesken.

Maan yhdistämisen etuja ovat lohkokokojen kasvu, säännöllisten ja ihanteellisten lohkomuotojen luominen, se, että jokainen lohko on tien päällä ja liitetty kasteluverkkoon, kastelumäärän kasvu, julkisten investointien säästö. , nykyaikaisten maataloustekniikoiden käyttö, nykyaikaisten maataloustekniikoiden soveltaminen, aika, polttoaine ja työvoima, säästöt, maarekisterin ja kiinteistörekisterin uusiminen, maatalouden valvonnan ja lannoituksen helpottaminen sekä viljelijöiden tulojen lisääminen.

DSI on tehnyt konsolidointitöitä vuodesta 2018 lähtien.

2 MILJARDIN LIIRAN TUKI KASTELUPROJEKTILLE

Toisaalta maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt 2007 prosentin apurahatukea tilakohtaisiin nykyaikaisiin kastelujärjestelmiin vuodesta 1 lähtien, mikäli avustuksen perusteena oleva tavaraostosumma ei ylitä 50 miljoonaa liiraa.

Tuen piirissä on tilan sisäinen tippakastelu, tilan sprinkleri, tilan mikrokastelu, pellolla maanalainen tiputus, lineaarinen tai keskipiste, rumpu- ja aurinkovoimalla toimivat kastelujärjestelmät, aurinkoenergiajärjestelmät maatalouden kastelu ja älykkäät kastelujärjestelmät.

Kaudella 2007-2022 avustukseen sisältyi 47 tuhatta 264 kasteluhanketta ja 4 miljoonaa 703 tuhatta 211 dekaria maata kasteltiin nykyaikaisilla kastelujärjestelmillä. Näistä kaupoista maksettiin kansalaisille yhteensä 2 miljardia 13 miljoonaa 486 tuhatta 439 liiraa apurahatukea.

Tänä vuonna 395 miljoonaa 229 tuhatta 4 liiraa myönnettiin 733 tuhannelle 238 hankkeelle 950 tuhannen 565 dekarin alueella.

MINISTERIÖN KESKITTYMINEN MAAPERÄHANKKEISIIN

Toisaalta "Maaperätietokanta" luodaan maatalousmaan kestävää käyttöä varten. Maaperän kestävän käytön kannalta määritetään hiilen, ravinteiden ja myrkyllisten alkuaineiden pitoisuudet ja paljastetaan niiden tuottavuus.

"Maatalouden maankäytön suunnittelumallitutkimuksilla" kehitetään tonttitason tuotekuviosuunnitteluun soveltuva malliehdotus määrittämällä maaperän maaperäkartat sarjaperusteisesti, niiden soveltuvuus maatalouskäyttöön, ilmasto-ominaisuudet, sosioekonomiset olosuhteet. tuottajista, olemassa oleva tuotemalli ja vaihtoehtoiset tuotteet sekä tietokannan luominen.

"Biologisten lannoitteiden kehitys- ja levityshanke" toteutetaan tavoitteena vähentää kemikaalien käyttöä ja kehittää ympäristöystävällisiä lannoitteita maaperän ja vesivarojen kestävän käytön varmistamiseksi ja turvallisten elintarvikkeiden saavuttamiseksi.

Luomujätteen ja jätehuollon valtakunnallisen hankkeen tavoitteena on lisätä maaperän orgaanista ainesta kierrättämällä erilaisia ​​kasvi- ja eläinjätteitä ja tähteitä, tuottaa edullisia orgaanisia lannoitteita paikallisia resursseja käyttäen, vähentää kemiallisten lannoitteiden käyttöä ja tuottaa terveellisesti.

Ministeriön strategian toimintasuunnitelman (2019-2023) ja kansallisen aavikoitumisen torjuntastrategian ja toimintasuunnitelman (2015-2023) puitteissa TAGEM pyrkii suojelemaan maatalous- ja laidunmaita, torjumaan aavikoitumista ja eroosiota sekä tasapainottamaan maan huononemista (ATD). ) sekä kehittää niihin liittyviä politiikkoja ja strategioita Alueelliset ja valtakunnalliset hankkeet toteutetaan suunnitelmien päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti.

Samalla kun TAGEMin ja yksityisen sektorin kanssa yhteistyössä kehitetyn "Land Type Soil Carbon Dioxide -päästöanalyysijärjestelmän" prototyyppiä kehitetään, tutkimukset jatkuvat kotimaista ja kansainvälistä markkinointia varten. Hankkeessa tehdään maaperästä ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen mittaus- ja seurantatutkimuksia ilmastonmuutoksen maataloustoimintaan kohdistuvien vaikutusten puitteissa. Tavoitteena on, että järjestelmä palvelee koko maata ja myötävaikuttaa tuonnin vähentämiseen.

Ole ensimmäinen, joka kommentoi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*