Tänään historiassa: Fatih Sultan Mehmet perusti Istanbulin yliopiston

30. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 150. päivä (karkausvuosina 151. päivä). Vuoden loppuun on jäljellä 215 päivää.

rautatie

• 30 Toukokuu 1935 ostettiin kaikkien İzmir-Aydın Railway -yhtiöiden toimipisteiden kanssa päivämäärällä ja 2775-numerolla. 1 liittyi valtion rautateiden verkkoon kesäkuusta lähtien.

Tapahtumat

• 1431 - Jeanne d'Arc tuomittiin noituudesta ja poltettiin roviolla.
• 1453 - Fatih Sultan Mehmet nimitti Hızır Beyn (Çelebi) Istanbulin ensimmäiseksi pormestariksi.
• 1453 – Fatih Sultan Mehmet perusti Istanbulin yliopiston.
• 1536 – Englannin kuningas VIII. Henry meni naimisiin Jane Seymourin kanssa.
• 1631 – Yksi Ranskan ensimmäisistä sanomalehdistä, La Gazette, alkoi julkaista Théophraste Renaudot.
• 1740 - Ottomaanien valtakunta teki kaputulaatiosopimuksen Ranskan kanssa.
• 1806 - Andrew Jackson tappoi Charles Dickinson -nimisen miehen kaksintaistelussa vaimonsa loukkaamisesta. Andrew Jackson ei ollut tuolloin vielä ollut Yhdysvaltain presidentti.
• 1876 ​​- Ottomaanien sulttaani Abdulaziz syrjäytettiin vallankaappauksessa 30. toukokuuta 1876. Hänen seuraajakseen tuli hänen veljenpoikansa Murat V.
• 1913 – Ensimmäinen Balkanin sota päättyy.
• 1920 - Edirne Defense-i Law -keskuskomitea myönsi Cafer Tayyar Eğilmezille Traakia Defense-i Milliyen komentajan arvonimen.
• 1920 – Ranskan ja parlamentaarisen hallituksen välillä allekirjoitettiin väliaikainen aselepo. Turkin kansalliskokouksen sotilaallisten menestysten ja diplomaattisten voittojen jälkeen Sakarya-voiton jälkeen allekirjoitettiin Ankaran sopimus Ranskan kanssa. (20. lokakuuta 1921)
• 1921 – Çankaya Mansion esitettiin Mustafa Kemalille. Atatürk lahjoitti kartanon Ordulle kirjeellä.
• 1925 – Toukokuun 30. päivän välikohtaus tapahtui, mikä teki siitä Kiinan tähän mennessä suurimman ulkomaalaisten vastaisen mielenosoituksen.
• 1929 - Turkin suuressa kansalliskokouksessa hyväksyttiin tulitikku- ja sytytinmonopolilaki.
• 1935 - 20 tuhatta ihmistä kuoli maanjäristyksessä, joka tapahtui Balochistanissa.
• 1941 – II. Toinen maailmansota: Saksa hyökkää Kreetalle.
• 1942 – II. Toinen maailmansota: Saksan Kölnin kaupunki vaurioitui pahoin 1000 tuntia kestäneessä ilmahyökkäyksessä, johon osallistui noin 1,5 brittiläistä pommikonetta.
• 1954 – Demokraattipuolueen hallitus teki Kırşehiristä piirin. Kırşehiristä tuli taas maakunta kolme vuotta myöhemmin.
• 1959 – Turkin journalistiliiton järjestämässä elokuvakilpailussa ei löytynyt yhtään ykkössijan arvoista elokuvaa. Parhaan miespääosan palkinnon sai Sadri Alışık, parhaan naispääosan palkinnon Nurhan Nur ja parhaan ohjaajan palkinnon Atıf Yılmaz.
• 1962 - Toukokuun 27. päivän sotilaallisen väliintulon jälkeen, kun siviilihallinto hyväksyttiin, CHP-AP-kumppanuus, joka oli ensimmäinen İsmet İnönün puheenjohtajakaudella perustettu koalitiohallitus, päättyi pääministeri İsmet İnönün eroon.
• 1967 - Vuosien taistelun jälkeen Nigerian sotilasdiktatuuria vastaan ​​Biafra saavutti itsenäisyytensä.
• 1968 – Ranskan presidentti Charles de Gaulle hajotti parlamentin ja ilmoitti, että vaalit pidetään normaalisti.
• 1970 - Aliupseerien vaimot protestoivat sotilashenkilölakia vastaan. Poliisi puuttui pikkupoliisien vaimoihin.
• 1971 – Yhdysvaltain miehittämätön avaruusalus Mariner 9 laukaistiin avaruuteen keräämään tietoa Marsista.
• 1971 – Mahir Çayan, yksi Turkin kansan vapautuspuolueen (THKP-C) perustajista, jota etsittiin Israelin pääkonsulin Efraim Elromin sieppauksesta, ja hänen ystävänsä Hüseyin Cevahir otti majurin tyttären Sibelin panttivangiksi Turkin talossa. Majuri Dinçer Erkan, johon he tulivat sattumanvaraisesti Maltepeen.
• 1975 – Mehmet Ali Aybar perusti sosialistisen vallankumouksen puolueen.
• 1974 – Turkin suuressa kansalliskokouksessa päätettiin tehdä lauantaista koko päivän loma.
• 1981 - Prikaatikenraali Mansur Ahmet aloitti kapinan hallitusta vastaan ​​Bangladeshissa. Presidentti Zia al-Rahman tapettiin.
• 1982 – Espanjasta tulee Naton 16. jäsen. Se oli myös ensimmäinen maa, joka hyväksyttiin järjestöön Länsi-Saksan liittymisen jälkeen vuonna 1955.
• 1990 – Ranska kieltää naudanlihan ja naudanlihan tuonnin Yhdistyneestä kuningaskunnasta hullun lehmän taudin vuoksi.
• 1990 – Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov meni Washingtoniin keskustelemaan Saksasta.
• 1992 – Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto määräsi Serbialle kauppasaarron Bosnian iskujen lopettamiseksi.
• 1993 - PCI 2.0 -väylä esiteltiin.
• 1996 - Istanbulissa nostettu oikeusjuttu toimittaja Metin Göktepen murhasta vietiin Aydıniin ilman kuulemista turvallisuussyistä.
• 1996 – Yhdistyneiden kansakuntien ihmisasutuskonferenssi, Habitat II City Summit alkoi Istanbulissa.
• 1996 – Presidentti Süleyman Demirel, pääministeri Mesut Yılmaz ja Rahmi Koç perustivat yhdessä Koçin yliopiston uuden kampuksen Rumelifenerissä.
• 2002 – Vanin Çaldıranin alueen läheltä löydettiin 9 ihmisen ruumiit, joista 19 oli lapsia, jotka jäätyivät kuoliaaksi yrittäessään päästä Turkkiin laittomasti Iranin rajalta.
• 2003 – Uskontoasioiden puheenjohtajistoon, prof. DR. Ali Bardakoğlu tuotiin sisään.
• 2020 – NASAn astronauteja kuljettava Crew Dragon Demo-2 -avaruusalus laukaistiin.^[1]

syntymät

• 1757 Henry Addington, Englannin valtiomies (k. 1844)
• 1770 – Jekaterina Vladimirovna Apraksina, venäläinen aatelinen (k. 1854)
• 1814 – Mihail Bakunin, venäläinen anarkisti (k. 1876)
• 1814 – Eugène Charles Catalan, belgialainen matemaatikko (k. 1894)
• 1845 – Amadeo I, Espanjan kuningas (k. 1890)
• 1859 – Pierre Janet, ranskalainen psykologi ja neurologi (k. 1947)
• 1887 – Alexander Archipenko, ukrainalainen avantgarde-taiteilija, kuvanveistäjä ja taidegraafikko (k. 1964)
• 1890 – Paul Czinner, unkarilaissyntyinen elokuvaohjaaja ja tuottaja (k. 1972)
• 1896 – Howard Hawks, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja kirjailija (k. 1977)
• 1899 – Irving Thalberg, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1936)
• 1908 – Hannes Alfvén, ruotsalainen astrofyysikko (k. 1995)
• 1909 – Benny Goodman, yhdysvaltalainen jazz- ja swing-muusikko ja klarinetisti (k. 1986)
• 1912 Hugh Griffith, walesilainen näyttelijä (k. 1980)
• 1919 – René Barrientos, Bolivian presidentti (k. 1969)
• 1920 – Franklin Schaffner, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1989)
• 1928 – Kadriye Latifova, bulgarialainen turkkilainen, turkkilainen kansanmusiikkitaiteilija (k. 1962)
• 1931 – Rüçhan Çamay, turkkilainen ääninäyttelijä ja elokuvanäyttelijä
• 1934 – Aleksei Leonov, Neuvostoliiton kosmonautti (ensimmäinen avaruudessa kävelevä ihminen) (k. 2019)
• 1946 – Jan de Bie, hollantilainen taidemaalari ja valokuvaaja (k. 2021)
• 1948 – Salvador Puig Antich, espanjalainen anarkisti (k. 1974)
• 1950 – Bertrand Delanoë, ranskalainen poliitikko
• 1958 – Marie Fredriksson, ruotsalainen pop-rock-muusikko ja laulaja (k. 2019)
• 1960 – Stephen Duffy, englantilainen laulaja-lauluntekijä
• 1964 - Andrea Montermini, italialainen kilpailija
• 1964 – Tom Morello, yhdysvaltalainen laulaja
• 1965 – Guadalupe Grande, espanjalainen runoilija, kirjailija, kouluttaja ja kriitikko (k. 2021)
• 1965 – Harald Glööckler, saksalainen muotisuunnittelija
• 1965 – Richard Machowicz, yhdysvaltalainen dokumenttielokuvatekijä, juontaja, näyttelijä, stuntman ja kirjailija (k. 2017)
• 1966 – Thomas Häßler, saksalainen entinen jalkapalloilija ja manageri
• 1974 – Big L, yhdysvaltalainen räppäri (k. 1999)
• 1974 – Cee Lo Green, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä, räppäri ja levytuottaja
• 1974 – Kostas Halkias, entinen kreikkalainen jalkapalloilija
• 1977 – Akwa, Angolan jalkapalloilija
• 1977 – Adrienne Pauly, ranskalainen näyttelijä ja laulaja
• 1978 – Yeliz Sar, turkkilainen näyttelijä
• 1979 – Berksan, turkkilainen laulaja ja säveltäjä
• 1979 – Fabian Ernst, saksalainen jalkapalloilija
• 1980 – Halis Özkahya, turkkilainen erotuomari
• 1980 – Remy Ma, yhdysvaltalainen räppäri
• 1980 – Steven Gerrard, englantilainen jalkapalloilija
• 1984 – Kostja Ullmann, saksalainen näyttelijä
• 1986 – Nikolai Bodurov, bulgarialainen jalkapalloilija
• 1986 – Foxi Kéthevoama, Keski-Afrikan jalkapallomaajoukkueen pelaaja
• 1989 - Ailee oli korealais-amerikkalainen laulaja-lauluntekijä
• 1989 – Mikel San José, Espanjan jalkapalloilija
• 1990 – Mustafa Akbaş, turkkilainen jalkapalloilija
• 1990 – Im Yoona, eteläkorealainen laulaja ja näyttelijä
• 1991 – Tolga Saritas, turkkilainen näyttelijä
• 1992 - Harrison Barnes, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 1994 – Nazım Sangaré, turkkilainen jalkapalloilija
• 1996 – Aleksanteri Golovin, venäläinen jalkapalloilija
• 1997 – Fatma Zehra Köse, turkkilainen miekkailija

ase

• 1252 – III. Ferdinand II, Kastilian kuningas. Ferdinand, vuoden 1230 jälkeen, Kastilian ja Leon III kuningas. Tunnetaan nimellä Ferdinand (s. 1199)
• 1422 – Taejong, Joseonin kuningaskunnan kolmas kuningas (s. 1367)
• 1431 – Jeanne d'Arc (Jan Dark), ranskalainen katolinen pyhimys (polttohaudattu) (s. 1412)
• 1574 – IX. Charles, hänen vanhempi veljensä. Hän nousi valtaistuimelle Françoisin kuoleman jälkeen ja oli Ranskan kuningas kuolemaansa asti (s. 1550)
• 1593 – Christopher Marlowe, englantilainen runoilija ja näytelmäkirjailija (s. 1564)
• 1640 – Peter Paul Rubens, flaamilainen taidemaalari (s. 1577)
• 1770 – François Boucher, ranskalainen taidemaalari ja rokokooliikkeen tärkeä edustaja (s. 1703)
• 1774 – Alexander Pope, englantilainen runoilija (s. 1688)
• 1778 – Voltaire, ranskalainen kirjailija ja filosofi (s. 1694)
• 1912 – Wilbur Wright, yhdysvaltalainen lentäjä (s. 1867)
• 1918 – Georgi Plekhanov, venäläinen vallankumouksellinen ja marxilainen teoreetikko (s. 1856)
• 1932 – Böcüzade Süleyman Sami, ottomaanien kirjailija, byrokraatti ja poliitikko (s. 1851)
• 1934 – Tōgō Heihachirō, Japanin laivaston amiraali (s. 1848)
• 1950 – William Townley, englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja (s. 1866)
• 1960 – Boris Pasternak, venäläinen runoilija, kirjailija ja Nobel-palkinnon saaja (s. 1890)
• 1961 – Rafael Trujillo, Dominikaanisen tasavallan diktaattori 1930-1961 (s. 1891)
• 1964 – Leo Szilard, unkarilais-amerikkalainen fyysikko ja keksijä (s. 1898)
• 1966 – Wäinö Aaltonen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1894)
• 1967 – Claude Rains, englantilainen näyttelijä (s. 1889)
• 1975 – Michel Simon, ranskalainen näyttelijä (s. 1895)
• 1976 – Mitsuo Fuchida, japanilainen lentäjä (s. 1902)
• 1986 – James Rainwater, yhdysvaltalainen fyysikko, jolle myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto 1975 (s. 1917)
• 1992 – Karl Carstens, Länsi-Saksan presidentti 1979-1984 (s. 1914)
• 1994 – Juan Carlos Onetti, uruguaylainen kirjailija ja novellikirjailija (s. 1909)
• 2006 – Boštjan Hladnik, jugoslavis-slovenialainen elokuvaohjaaja (s. 1929)
• 2006 – Shohei Imamura, japanilainen elokuvaohjaaja (s. 1926)
• 2008 – Boris Anfiyanovich Shahlin, Neuvostoliiton voimistelija (s. 1932)
• 2009 – Luís Cabral, poliitikko Guinea-Bissausta (s. 1931)
• 2009 – Ephraim Katzir, Israelin valtion neljäs presidentti (s. 4)
• 2010 – Peter Orlovsky, yhdysvaltalainen runoilija ja näyttelijä (s. 1933)
• 2011 – Rosalyn Sussman Yalow, yhdysvaltalainen lääkäri ja tiedemies, joka voitti 1977 fysiologian tai lääketieteen Nobelin (roger Guilleminin ja Andrew Schallyn kanssa) (s. 1921)
• 2012 – Andrew Huxley, englantilainen fysiologi, biofyysikko ja fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinnon saaja (s. 1917)
• 2012 – Rekin Teksoy, kirjailija, kääntäjä, elokuvakriitikko (s. 1928)
• 2013 – Dean Brooks, yhdysvaltalainen lääkäri ja näyttelijä (s. 1916)
• 2013 – Güzin Dino, turkkilainen kielitieteilijä, luennoitsija, kääntäjä ja kirjailija (s. 1910)
• 2015 – Beau Biden, yhdysvaltalainen poliitikko ja lakimies (s. 1969)
• 2015 – Bedri Koraman, turkkilainen sarjakuvapiirtäjä (s. 1928)
• 2016 – Jan Aas, norjalainen jalkapalloilija ja manageri (s. 1944)
• 2017 – Molly Peters, englantilainen näyttelijä (s. 1942)
• 2017 – Robert Michael Morris, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1940)
• 2017 – Elena Verdugo, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1925)
• 2018 – Gabriel Gascon, kanadalainen näyttämö- ja elokuvanäyttelijä (s. 1927)
• 2018 – Ferenc Kovács, entinen unkarilainen jalkapalloilija ja valmentaja (s. 1934)
• 2019 – Patricia Bath, yhdysvaltalainen silmälääkäri (silmälääkäri), keksijä, hyväntekijä ja akateemikko (s. 1942)
• 2019 – Michel Canac, ranskalainen hiihtäjä (s. 1956)
• 2019 – William Thad Cochran, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1937)
• 2019 – Frank Lucas, yhdysvaltalainen gangsteri (s. 1930)
• 2020 – Yawovi Agboyibo, Togon pääministeri (s. 1943)
• 2020 – Michael Angelis, englantilainen näyttelijä ja jälkiäänitaiteilija (s. 1944)
• 2020 – Elsa Dorfman, yhdysvaltalainen valokuvaaja (s. 1937)
• 2020 – Mady Mesplé, ranskalainen oopperalaulaja (s. 1931)
• 2020 – Bobby Morrow, entinen amerikkalainen urheilija (s. 1935)
• 2021 – Andriy Beşta, ukrainalainen poliitikko ja diplomaatti (s. 1976)
• 2021 – Claude Landini, sveitsiläinen koripalloilija (s. 1926)