Olen myös todennut artikkeleissamme, että korostimme, että ulkomaankauppa ja logistiikka ovat erottamaton kokonaisuus, joten logistiikkasektoria arvioitaessa on tarpeen tehdä päätöksiä rinnakkain ulkomaankaupan nykytilanteen kanssa. Arvioidessaan vuotta 2020 COVID-19-pandemia kuitenkin putosi kuin salama, joka käänsi kaikki tasapainot ylösalaisin sekä työelämässämme että sosiaalisessa elämässämme. Brexitin lisääminen tähän maailmanlaajuiseen epidemiaan on aiheuttanut vakavia vaikeuksia logistiikkasektorilla, etenkin vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien, johtuen Turkin ulkomaankaupasta Euroopan unionin maiden kanssa, jotka ovat tärkeimmät ja tehokkaimmat markkinat Turkin ulkomaankaupassa. Rajaportit, jotka suljettiin yksi toisensa jälkeen, kiellot ja rajoitukset, jotka syntyivät kaikkien EU: n maiden erilaisen suhtautumisen seurauksena epidemiaa vastaan, asettavat logistiikkateollisuuden kovaan testiin. Kuitenkin, kuten olen todennut jokaisessa tilaisuudessa saavuttamassamme vaiheessa, mielestäni Turkin logistiikkasektori läpäisi tämän kokeen onnistuneesti. Olen ylpeä sekä logistiikkasektorin edustajista että teollisuuden työntekijöistämme, jotka ovat edelleen kentällä elämänsä kustannuksella. Koska logistiikkateollisuuden pysäyttäminen tarkoittaa globaalin toimitusketjun rikkomista. Tämä johtuu siitä, että koronarokotetta, jota odotamme tänään "toivottavasti", ei ole mahdollista jakaa elintarvikkeista ketjuina maailmalle. Tämä tarkoittaa, että epidemiaa ei voida voittaa.
Jos palaamme suhteihimme EU: hun; Tulliliiton tultua voimaan 31. joulukuuta 1995 Turkin ja EU: n välinen kauppavolyymi kiihtyi ja oli 2020 miljardia dollaria vuonna 143 Turkin tasavallan kauppaministeriön tietojen mukaan ja EU jatkoi edelleen olla maamme tärkein kauppakumppani. Maamme sijoittui 3,4. sijalle 6 prosentin osuudella EU: n kokonaisviennistä. EU vie 2020 prosentin osuuden viennistämme 69 miljardilla dollarilla vuonna 41,3 ja on ensimmäinen kokonaisviennissämme.
Jälleen kerran kauppaministeriömme tietojen mukaan; Maamme on EU: n kokonaistuonnissa 3,7. sijalla (osuus 6%, lukuun ottamatta EU-maiden välistä kauppaa). Lisäksi EU on ykkönen tuonnissa ja maamme viennissä. Vuotta 2020 koskevien lukujen mukaan; Turkki saavutti 219 miljardia dollaria (73 prosentin osuus) EU: n 33,4 miljardin dollarin kokonaistuonnista. Vuonna 2020 viennin ja tuonnin suhde maamme EU: n kanssa käymässä kaupassa oli 95,4 prosenttia.
Ulkomaankauppatiedot vastaavat myös UTIKADin logistiikkasektoriraportin 2020 kuljetustoimintaa koskevia tietoja, jonka on laatinut UTIKADin alakohtaisten suhteiden päällikkö Alperen Güler. Kun analysoidaan Turkin viennin jakautumista maitoryhmittäin, EU-2019-maat ovat ensimmäisessä asemassa sekä vuoden 2020 lopussa että vuoden 27 kolmannen neljänneksen lopussa. Esimerkiksi ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista EU: sta esimerkiksi vuoden 2018 tietojen mukaan EU-maiden osuus Turkin viennistä oli noin 50 prosenttia. Vienti Eurooppaan yhdessä EU: n ulkopuolisten maiden kanssa muodosti 2019 prosenttia kaikesta viennistä vuoden 56 lopussa, kun taas vienti Eurooppaan vuoden 2020 kolmen ensimmäisen neljänneksen lopussa oli 55 prosenttia kaikesta viennistä. Euroopan maita seuraavat Lähi- ja Lähi-idän maat 2019 prosentilla vuonna 19 ja 2020 prosentilla vuoden 18 kolmen ensimmäisen neljänneksen lopussa.
Tuonnissa EU-27-maiden osuus vuoden 2019 lopussa ja vuoden 2020 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä oli 32 prosenttia. Vaikka tuonti EU: n ulkopuolisista Euroopan maista vuonna 2019 oli 18 prosenttia kaikesta tuonnista, tämä osuus laski 2020 prosenttiin vuoden 16 kolmen ensimmäisen neljänneksen lopussa. Vaikka tuonti Lähi- ja Lähi-idän maista oli 2019 prosenttia kaikesta tuonnista vuonna 8, tämä osuus nousi 2020 prosenttiin vuoden 10 kolmen ensimmäisen neljänneksen lopussa.
Vuoden 2020 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 20 suosituimman maan osuus, johon Turkki vie, on noin 66 prosenttia kokonaisviennistä ja 20 ensimmäisen maan, johon tuonti tapahtuu, osuus on noin 78 prosenttia. Saksa ja USA ovat viiden parhaan maan joukossa sekä viennissä että tuonnissa. Kiinan osuus tuonnista ensimmäisenä on 5 prosenttia ja viennin 10,49 prosenttia.
Kun jätämme vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen taakse, minusta on hyödyllistä todeta, että katsomme logistiikkasektorina toivottavasti tulevia kuukausia kohti. Voimme sanoa, että Kapıkulen kehitys, jota myös UTIKAD pitää erittäin tärkeänä, helpottaa suuresti tieliikennettä. Toivon maailmanlaajuisen rokotuksen kiihtymisen, että jätämme pandemian taakse, ja toivotan teille, että pysytte hyvällä terveydellä tavata rauhallisempina päivinä.
Emre Eldener UTIKAD hallituksen puheenjohtaja
Ole ensimmäinen, joka kommentoi