Siemensin ja Alstomin kriisi YHT-hankintakilpailussa: TCDD järjesti suurnopeusjunahuutokaupan 29. toukokuuta 2014. Siemens määritteli 339 miljoonan 872 tuhannen 201 euron hinnan, mutta Alstomin ehdotus oli 262 miljoonaa 116 tuhatta euroa. Alstom suljettiin tarjouskilpailun aikana puuttuvien asiakirjojen ilmoittamisesta tarjouskilpailun aikana, mutta kilpailematon Siemens voitti tarjouksen.
Saksalaiset Siemens- ja italialaiset Alstom-yritykset tekivät tarjouksia 10 suurnopeusjunayksikön ja niiden ylläpidon kolmen vuoden ajan. Koska Alstom-yhtiö suljettiin tarjouskilpailun ulkopuolelta, se pyysi julkisia hankintoja tekevältä viranomaiselta (KIK) tarjouksen peruuttamista ja esitti vastaväitteensä kuuden otsikon alle. Hän selvitti puutteellisen paperityön, joka sai hänet eliminoimaan ensimmäistä kertaa. Hän totesi, että Alstom on konserniyhtiö ja että hänen yrityksensä Ranskassa asiakirjoja käytettiin tarjouspyynnössä vaadituissa asiakirjoissa. YTK ei kuitenkaan hyväksynyt tätä vastustusta, koska ranskalaista yritystä ei ollut listattu alihankkijoiden luetteloon. Toinen italialaisen yrityksen vastalause koski energiankulutusta. Hän väitti, että he ilmoittivat 3 6 kW / h energiankulutuksen suurnopeusjunalle, joka kulkee 250 km / h nopeudella, ja että Siemens ilmoitti 12,548 300 kW / h energiankulutuksen 12,036 km / h: ssä, mikä on teknisesti epätodennäköistä. YTK ei hyväksynyt tätä vastustusta.
Korkeat kustannukset
Alstom ilmoitti, että Siemensin 339 miljoonan euron tarjous ylittää TCDD: n selittämän arvioidun 320 miljoonan euron hinnan. Toisaalta YTK totesi tutkimuksessaan, että tilanne tapahtui euromääräisesti, mutta kun hinta arvioitiin TL: na ilmaistuna, se oli 974 miljoonaa TL ja että arvioidut kustannukset olivat alle 992 miljoonan TL: n rajan. Yhteinen sekakomitea antoi arvioinnissaan seuraavat lausunnot: "Jos korvausta on mahdollista korottaa, ehdotus voidaan hyväksyä julkisen edun ja palveluvaatimukset huomioon ottaen hallinnon vastuulla."
Ei kilpailua
Valituksessaan Alstom väitti myös, että tarvittavaa kilpailuympäristöä ei ollut. Hän totesi, että hänen pyynnöstään 9 yritystä sai tarjouspyyntöasiakirjat, vain he ja Siemens tekivät tarjouksen tarjouksesta ja että ne poistettiin epäoikeudenmukaisesti asiakirjojen puutteen vuoksi. Toisaalta yhteinen sekakomitea vastasi tähän väitteeseen: "Yhden voimassa olevan tarjouksen läsnäolo ei tarkoita, että kilpailu ei olisi tapahtunut sinänsä", ja hylkäsi sen uudelleen. Vaikka KIK hylkäsi Alstomin vastustamat kohdat, se poisti tarjouksen aivan eri asiasta. JCC: n laatimassa raportissa todettiin, että Siemens antoi puutteellisen sertifikaatin. Siemensin toimittamassa ehdotustiedostossa YTK totesi, että laitteelle '' sisä - ulkoovi '', '' tyhjiökäymälä '' ja '' patografi '' vaadittavaa ISO 14000 -ympäristönhallintatodistusta ei toimitettu TCDD: lle. Siemens hylkäsi ehdotuksensa sillä perusteella, että se ei toimittanut todistuksia tarjouseritelmissä, ja Siemensin ehdotuksen pätemättömyyden vuoksi se peruutti tarjouksen sillä perusteella, että tarjouksessa ei ollut pätevää ehdotusta.
Oliko 57 lahjonta miljoona euroa?
SIEMENS on yksi Turkin nopeimmista yrityksistä, kun taas julkisessa tarjouskilpailussa (noin 13 miljardia euroa otti tehtävän) keksittiin myös lahjusskandaalin nimi. Saksassa käydyssä oikeudenkäynnissä Siemensin johtajat myönsivät byrokraattien lahjonnan saadakseen etua tarjouskilpailuista toimintamaassaan. Siemensin johtajat kertoivat tuosta yhdestä ministeristä tässä yhteydessä, että Turkki jakaa myös 57 miljoonaa euroa lahjuksia rahalla alueella ja lisäsi olevansa tuomioistuimen virkailijan historiassa. Lahjonnan skandaali monissa maissa, mukaan lukien Kreikka, sanoi aloittaessaan tutkimuksen ottaen huomioon tämän lausunnon, kun taas tutkimusta pidettiin tarpeellisena Turkissa.
Ole ensimmäinen, joka kommentoi