Turkin vuosisadan koulutusmallin puitteissa laaditussa uudessa opetussuunnitelmaluonnoksessa, jonka Kansallinen opetusministeriö (MEB) esitteli yleisölle, matematiikan ja algoritmi-informatiikan välinen suhde suunniteltiin palvelemaan matematiikan oppimis- ja opetusprosesseja. .
Turkey Century Education -mallissa matematiikan kenttätaidot määritettiin ottamalla huomioon perus-, lukio- ja lukiotason taidot, jotka voidaan mallintaa prosessikomponenteilla.
Ohjelman omaksuman taitokeskeisen, tarkoituksenmukaisen ja tarvepohjaisen lähestymistavan tavoitteena on tehdä matematiikasta kurssi, jota mieluummin rakastetaan kuin pelätään ja löydetään eikä opeteta ulkoa.
Ohjelmatekstiin sisältyi kaikenlaisia selityksiä, joiden avulla opettajat voisivat ymmärtää ohjelman uutta lähestymistapaa ja valottaa luokkahuonekäytäntöjään.
Uuteen opetussuunnitelmaan sisältyvät 5 matematiikan kenttätaitoa suunniteltiin "matemaattisiksi päättelyiksi", "matemaattisiksi ongelmanratkaisuiksi", "matemaattisiksi esityksiksi", "datan kanssa työskentelyksi" ja "dataan perustuvaksi päätöksenteoksi" sekä "työskentelyksi matemaattisten työkalujen ja tekniikka".
Matematiikan kurssin opetussuunnitelman valmisteluprosessin aikana perus-, lukion ja lukion toimikunnat työskentelivät yhdessä Turkey Century Education Modelin kokonaisvaltaisen rakenteen mukaisesti.
Ensinnäkin se keskittyi siihen, kuinka "luvut", "geometria" ja "tilastot ja todennäköisyys" tulisi sijoittaa suhteellisesti ja johdonmukaisesti ala-asteesta lukioon. Sen jälkeen toimikunnat työskentelivät horisontaalisesti ja määrittelivät tason matematiikan oppimistavoitteisiin liittyvät sisällöt ja loivat näille sisällöille teemaasettelut.
Tällä tavoin esimerkiksi lukion matematiikan opetussuunnitelmassa opiskelijoille toiminnallisillaan haastavia sisältöjä siirrettiin toisen asteen opetukseen ja siten käsitteellisiä suhteita lisättiin yläkoulun tasolle sekä sisältöjä ja lähestymistapoja, jotka Tieteidenvälisten suhteiden tukeminen asetettiin etusijalle.
Peruskoulun matematiikan opetussuunnitelma
Turkin vuosisadan koulutusmallin puitteissa äskettäin laaditussa peruskoulun matematiikan opetussuunnitelmassa oppimistavoitteet annettiin ennustamisen, mentaalisen toiminnan ja prosessin muodossa, vaiheella, joka korostaa opiskelijan matemaattista päättelykykyä ja ajattelukykyä opettamisessa ja oppimisessa. käytännöt.
Aiemmissa ohjelmissa erikseen käsiteltyjen 4 operaatioiden joukossa yhteen- ja vähennyslasku muodostavat summaustilanteen; Kertominen ja jako yhdessä annettiin suhteellisesti kertovan tapauksen saamiseksi.
Nykyisessä opetussuunnitelmassa intuitiivinen vertailu annetaan yhteen- ja vähennyslaskun jälkeen, kun taas uudessa opetussuunnitelmassa intuitiivinen vertailu annetaan ennen neljää operaatiota, jolloin oppijat voivat rakentaa sillan neljän operaatiotaitoon liittyvien oppimistavoitteiden välille.
Lisäksi uusi ohjelma suunniteltiin ottaen huomioon lasten lukuaistin ja numerokäsityksen kehittyminen.
Uuden opetussuunnitelman oppimistavoitteet rakennettiin vastaavasti, koska alakoululaisten geometrinen ajattelutaso on visuaalisella tasolla.
Tässä yhteydessä kehitysprosessi huomioon ottaen korostettiin osa-kokonaisuus-suhdetta ja pyrittiin opettamaan opiskelijoille esineiden geometriaa erilaisilla esinemalleilla.
Opetus- ja oppimisprosessia edistettiin konkreettisemmassa rakenteessa ja pyrittiin antamaan muodoille merkitys geometristen esineiden perusteella, joita opiskelijat pystyivät havaitsemaan.
Tieteen ja tekniikan lisääntymisen vuoksi tietopohjaisen tutkimuksen teemassa tilastollisen tutkimusprosessin kaikki vaiheet otettiin käyttöön peruskoulun ensimmäisestä luokasta alkaen.
Todennäköisyyslaskentaa alettiin opettaa yksinkertaisesta monimutkaiseksi ala-asteen 4. luokasta alkaen ottaen huomioon lasten kognitiiviset ja affektiiviset ominaisuudet, ja se loi pohjan todennäköisyyttä vaativalle sisällölle lukiossa.
Ohjelmassa sisällön puitteissa tehtyjen yksinkertaistamisten puitteissa aineet "fraktiot, aika, nestemittaus, standardimittausvälineet ja toimintaprosessit, kalenterin lukeminen" poistettiin ensimmäiseltä luokalta ja niitä alettiin opettaa alk. toisesta luokasta eteenpäin, sillä peruskoulun ensimmäisellä luokalla opiskelijoilla oli vaikeuksia ensimmäisellä luokalla.
Peruskoulun 3. luokalla roomalaisia numeroita ei annettu oppimiskohteena, vaan ne näkyivät ajanmittauksen opetus-oppimiskäytännöissä. Pylväsdiagrammi siirrettiin 5. luokalle, pinta-alan mittaus poistettiin kokonaan peruskoulusta. Säteen linjan segmenttitason aiheet 4. luokasta siirrettiin 5. luokalle. Peruskoulun 1. luokille lisättiin nopea laskenta, muotokuviot, koodaus ja algoritmitoiminnot. Algoritmi lisätty 3. luokalle peruskouluun. Peruskoulun 4. luokan oppilaille lisättiin vastaavat murtoluvut ja jokapäiväisessä elämässä kohtaamat todennäköisyystilanteet.
Teeman sisällöt ja oppimistavoitteet rakennettiin ottamalla huomioon opiskelijoiden kehitystaso ja matematiikan tieteenalan edellyttämät periaatteet, kuten ensisijaisuus ja edellytyssuhde.
Lukion matematiikan opetussuunnitelma
Yläasteen matematiikan opetussuunnitelmaa kehitettäessä hajautetusta suoritusrakenteesta luovuttiin ja otettiin käyttöön kokonaisvaltainen sisältörakenne. Otettiin käyttöön integroituihin taitoihin, arvoihin, lukutaitoon, taipumukseen ja sosiaalis-emotionaalisiin taitoihin, erityisesti matematiikan kenttätaitoon, keskittyvä ohjelma.
Ohjelma on suunniteltu tukemaan kriittisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon korkean tason taitojen kehittymistä.
Tässä yhteydessä toisen asteen koulutukseen tuotiin ohjelmassa opiskelijoille haastavaa sisältöä toiminnallisine piirteineen ja etusijalle asetettiin tieteidenvälisiä suhteita tukevat sisällöt ja lähestymistavat. Esimerkiksi operaatiot radikaalilausekkeilla siirrettiin toisen asteen koulutukseen, mutta tärkeäksi pidettiin reaalilukujoukon ymmärtämistä radikaalilausekkeiden kontekstissa lukiossa. Lukiossa suuri merkitys funktion käsitteellä alettiin sisällyttää 8. luokalle jatkona viiva- ja lineaarisuhteen käsitteille.
Matemaattiset käsitteet yhdistettiin ja työkaluja ja teknologiaa käytettiin lähes kaikilla luokkatasoilla; Datatieteen kasvavan merkityksen ja kyvyn työskennellä datan kanssa tosielämässä, tieteessä ja teknologiassa on painotettu enemmän tilastoja ja todennäköisyyksiä.
Digiajan tarpeiden mukaisesti ohjelmaan lisättiin matemaattiseen sisältöön liittyvät algoritmit opiskelijoiden algoritmisen ajattelun taitojen kehittämiseksi.
lukion matematiikan opetussuunnitelma
Lukion matematiikan kurssisuunnitelmaa muokattiin ikä- ja taitopohjaisen ohjelman tieteellisen kehityksen mukaisesti.
Sisältöjä, jotka rasittivat opiskelijoille paljon laskentaa, eivät palvelleet mielekästä oppimista ja joita ei ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti tarvittu toisen asteen koulutustasolla, tarkistettiin, osa poistettiin ja lisättiin uusia.
Tässä yhteydessä matematiikan ja algoritmi-informatiikan välinen suhde suunniteltiin ensimmäistä kertaa tässä ohjelmassa palvelemaan matematiikan oppimisen ja opettamisen prosesseja.
Tilastoaiheita pohdittiin uudelleen "kyvyn työskennellä datan kanssa ja tehdä datapohjaisia päätöksiä" kontekstissa ja niiden paikka ohjelmassa nousi merkittävästi.
Numeroihin, algebraan ja funktioihin liittyvät aiheet on muotoiltu uudelleen funktioiden keskellä. Tieteidenvälisessä kontekstissa etusijalle asetettiin toimintojen ulottuvuudet, jotka tarkastelevat muutoksia ja toimivat ongelmanratkaisuvälineinä.
Abstraktisti, symbolisesti ja tapahtumalähtöisesti käsitellyt joukot ja logiikkaaiheet rakennettiin uudelleen integroimalla ne muihin aiheisiin. On kehitetty ohjelma, joka kehittää asteittain opiskelijoiden matemaattisia todentamis- ja todistustaitoja oivaltamalla ja hyödyntämällä tehokkaasti loogisten konnektiivien ja kvantorien paikkaa ja merkitystä matemaattisessa kielessä ja symboliikassa sekä joukkoihin liittyvissä operaatioissa.
Työkalujen ja tekniikan käyttöä geometriassa korostettiin ja tavoitteena oli dynaaminen geometrian opetus, joka perustuu päättelyyn ja ongelmanratkaisuun.
Integraalin käsite, joka on esitetty hyvin rajoitetusti ja tapahtumakeskeisesti ja joka on nykymuodossaan pelkkä laskentatyökalu, ei sisällytetty matematiikan perustyökaluiksi. muutosta, niistä keskusteltiin kattavammin. Johdannaisia koskevat kommentit ja päätelmät sisällytettiin ongelmanratkaisuun keskittyneeseen lähestymistapaan.
Limiitit ja johdannaiset sisällytetään kattavasti
Integraalin käsitteen paikkaa ohjelmissa kavensivat merkittävästi meneillään olevat tarkistustutkimukset ja havaittiin, että mielekästä oppimista ei saavutettu nykyisessä muodossaan eikä integraalin käsitettä käytetty muilla toisen asteen kursseilla.
Uudessa toisen asteen matematiikan ohjelmassa rajan ja derivaatan käsitteet nostettiin esille perustyökaluina suureiden välisten muutosten tarkastelussa.
Nämä käsitteet käsiteltiin aiempia ohjelmia kattavammin taitokeskeisellä lähestymistavalla. Lukiossa integraalin käsitettä, joka esitettiin tällä hetkellä hyvin rajoitetusti ja toimintalähtöisesti, ei otettu mukaan, vaan rajan ja derivaatan käsitteitä käsiteltiin kattavammin.
Uudessa ohjelmassa esitettiin lähestymistapa, joka keskittyi muutosten tarkasteluun 4 vuoden ajanjaksolla. Tarkoituksena oli, että tämä lähestymistapa tarjoaisi vankan pohjan yliopiston analyysikursseille ja että opiskelijat, jotka sitä myöhemmässä koulutuksessaan ja urallaan tarvitsevat, voisivat oppia integraalin täysin.