Peter Thorwarthin ohjaama Netflixin Blood & Gold "Blood & Gold" on saksalainen toimintakomedia natsien SS:n kulta-aarteenetsinnästä. Siihen kuuluvat muun muassa Robert Maaser, Marie Hacke ja Alexander Scheer. Erämaan sotamies Heinrich vastustaa SS:ää tämän pyrkiessä tapaamaan nuorimman tyttärensä. Matkan varrella paikallinen maanviljelijä nimeltä Elsa auttaa häntä, ja yhdessä he joutuvat keskelle salaista kullanmetsästystä pienessä Sonnenbergin kylässä.
Sotadraamaelokuva sijoittuu vuonna 1945 natsi-Saksaan ja tutkii sen ajan antisemitistisiä ja totalitaarisia diktatuurioloja. Se käyttää suljettua ympäristöä pienessä kylässä. Näin tehdessään elokuva keskittyy niihin antinationalistisiin tunteisiin, joita jotkut natsi-Saksan kansalaiset tunsivat Hitlerin hallituskauden lopulla. Historiallisten viittausten ja asetusten vuoksi katsojat saattavat ihmetellä tarinan perustaa todellisen maailman historiassa. Siksi tässä on kaikki mitä sinun tarvitsee tietää "Veren ja kullan" alkuperästä.
Onko veri ja kulta tositarina?
Ei, "Blood and Gold" ei perustu tositarinaan. Elokuvan laajempi historiallinen ympäristö perustuu tosielämän tapahtumiin toisen maailmansodan aikana. Juutalaisten aarteenetsintä Sonnenbergissä Saksassa kuvattu erityinen juoni ei kuitenkaan perustu todellisiin tapahtumiin. Tarinakaaret, joita elokuva tutkii, ovat käsikirjoittaja Stefan Barthin kirjoittamia fiktioteoksia. Samoin tarinan herätti henkiin ohjaaja Peter Thorwarth, joka tunnetaan käsikirjoituksestaan vuoden 2 toimintaelokuvassa "Blood Red Sky" ja vuoden 2021 "The Wave".
Vaikka "Blood and Gold" on Thorwarthin ensimmäinen yritys länsimaiseen tarinaan, se on genre, joka on kiehtonut elokuvantekijää pitkään. "[Minulle] komediat, joissa pääosissa ovat Bud Spencer ja Terence Hill, olivat johdatus spagettiwesterneihin ja myöhempiin klassikoihin", Thorwarth sanoi haastattelussa puhuessaan kiinnostuksestaan länsimaiseen genreen. Tästä syystä vuoden 1979 "I'm for Hippopotamus" ja vuoden 1974 "Huomio, olemme hulluja!" Genre-merkityksiä lukuun ottamatta Blood and Goldin esittämä natsien kullanmetsästyksen peruslähtökohta on saanut inspiraationsa tosielämästä.
Ajatus siitä, että natsien upseerit ja sotilaat ryöstivät taloudellisesti natsien keskitysleireillä vangittuja juutalaisia, on vahvasti historiassa. Joulukuussa 1997 julkaistun New York Timesin artikkelin mukaan sen ajan sveitsiläiset historioitsijat väittivät, että Natsi-Saksan hallussa olevan varastetun kullan määrä oli noin 1945 miljoonaa dollaria vuoden 146 hinnoilla. Näin ollen, vaikka SS:n Sonnenbergissä vuonna 1945 ei ole kirjattu aarteenetsintää, fiktiivinen ajatus tästä ei ole historiassa täysin perusteeton. Katsojat voivat myös samaistua elokuvan emotionaaliseen kerrontaan ja hahmokaareihin, koska sen juuret ovat syvät todellisuudessa.
”Blood and Gold” keskittyy ensisijaisesti Hienrichin rakkauteen tyttäreään Lottcheniin ja Elsan rakkauteen veljeään Pauleen. Koko elokuvan ajan Heinrich ja Elsa vaarantavat henkensä päästäkseen perheensä kanssa yhteen. Matkan varrella he sitoutuvat toisiinsa ja palaavat yhä uudelleen pelastamaan toistensa hengen. Sellaisenaan elokuva keskittyy rakkauden ja sinnikkyyden teemoihin negatiivisista tilanteista huolimatta. Heinrichin ja Elsan välinen ystävyys on kiihkeä ja ohikiitävä, mutta perustuu luottamukseen ja kunnioitukseen.
Lisäksi molemmat hahmot esitetään vihamielisinä natseja kohtaan ja heillä on avoin viha heitä kohtaan. Siksi heihin on helppo samaistua ja yleisö on väistämättä myötätuntoinen heidän tarinaansa. Vastaavasti tarinan vihollisia ovat SS-järjestön natsiupseerit. Elokuva koskettaa myös Saksassa havaittuja avoimempia antisemitistisiä tunteita ja esittää ne ankarassa valossa tällaisten hahmojen kautta. Siksi he kantavat ympärillään luonnostaan synkkää ilmaa, jonka yleisö vangitsee nopeasti.
Tarinan edetessä katsojat eivät pidä ikävistä hahmoista, kuten Dörfler, Sonja ja eversti Von Starnfeld. Tämän seurauksena "Veri ja kulta" ei perustu tositarinaan. Koska se on historiallinen fiktioelokuva, se lainaa joitain tosiasioita ja kohtauksia tosielämästä. Elokuva levittää klassisia länsimaisia metaforia ja heijastaa ajan todellisia olosuhteita. Hahmojen tai tapahtumien takana ei kuitenkaan ole tosielämän perustaa.