HİT Globalin perustaja İbrahim Çevikoğlu vastasi kysymykseen, mikä pitäisi olla oikea näkökulma viennin arvioinnissa. Vienti, joka on ottanut johtavan aseman Turkin asialistalla viime vuosina; Teollisuuden, tuottajien ja talouselämän tahojen kiinnostus kasvaa. HİT Globalin perustaja İbrahim Çevikoğlu vastasi kysymykseen, mikä olisi oikea näkökulma viennin arvioinnissa tässä yhteydessä.
HİT Globalin perustaja İbrahim Çevikoğlu totesi, että Turkin valuuttakurssin nopean nousun jälkeen, jota Turkki on kokenut erityisesti vuodesta 2018 lähtien, turkkilaiset yritykset ovat kääntyneet vientiin merkittävällä vauhdilla ja vienti on ollut aktivoitumassa koko maassa viimeisten viiden vuoden ajan. Ylpeyden lähde, mutta kun keskitymme vientiin, meidän ei pidä unohtaa, että noin kuusikymmentä prosenttia Turkin viennistä perustuu tuontiin. Koska tuomme puolivalmiita tuotteita ja raaka-aineita vientiin, meidän tulee toimia huolellisesti ja suunnitelmallisesti. Tässä mielessä nykyisen tuontitoimitusketjun parantamisen paremmilla vaihtoehdoilla tulisi olla viennin kannattavuuden edelle." teki arvionsa.
TUONTI ON YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN VIENTI
Çevikoğlu sanoi, että vaikka tuonnin nykyisen toimitusketjun muuttamisessa on riskejä, vaihtoehtoisia toimitusketjuja on etsittävä säännöllisesti, jotta kustannus-, laatu- ja nopeusasioista voidaan hyötyä paitsi myynnin myös ostamisen yhteydessä.
”Yritys valmistaa muoviraaka-aineista pistorasioita, joita se tuo maahan tai ostaa maahantuojalta, mutta kun se korvaa täällä raaka-aineen vaihtoehdolla Koreasta nykyisen tuontimaan sijaan, se ehkä ostaa halvemmalla ja laadukkaammalla . Tässä suhteessa on aina etsittävä vaihtoehtoa nykyiselle tuonnille. Tietenkin vaihtoehtoisten tarvikkeiden löytäminen tuonnissa on riskialtista. Koska viejä ei halua ottaa riskiä tuottamansa tuotteen laadusta, koska hän käy kauppaa ja myy ostamansa tavarat. Mutta viime vuoden lukujen mukaan Turkki tuo maahan 354 miljardia dollaria ja vienti 254 miljardia dollaria. Toisin sanoen ulkomaankaupan alijäämä on 110 miljardia dollaria. Tärkeä osa tässä on itse asiassa energia, mutta on erittäin tärkeää harkita vaihtoehtoisia toimituskanavia puolivalmistepuolella eli raaka-aineita hankittaessa. Siksi en katso sitä vain vientinä, vaan viennin lisääntyneenä. Myös tuontia kannattaa harkita. Siksi aiheemme on Turkin ulkomaankauppa.
Tässä yhteydessä Çevikoğlu sanoi, että viennin ja tuonnin lisäksi olisi otettava huomioon toinenkin käsite ja päätti sanansa seuraavasti:
”Vaikka se näyttää hieman monimutkaiselta ja vaikealta, maailman edistynein ulkomaankaupan malli on kauttakulkukauppa. Toisin sanoen prosessi, jossa tuote valmistetaan jossakin maassa ja myydään suoraan ostajamaalle. Annan esimerkin; Turkkilainen yritys, joka myy Kiinassa tuotettua tuotetta Yhdysvaltoihin käymättä Turkissa ja voi tehdä sen tukkumyyntinä. Odotan, että maastamme tulee muutamassa vuodessa erillinen tuotantokanta koko maailmalle työvoiman saatavuuden, logististen etujen ja energiakustannuksia alentavien resurssien hiljattain käyttöönoton myötä. Tietysti tässä vaiheessa voidaan todeta tästä päivästä lähtien, että monilla mailla on tulevaisuudessa vakavia vaatimuksia saada meiltä ostamansa tuote kauttakulkukauppaa muihin maihin kuin omaan maansa. Tässä yhteydessä Turkin ulkomaankaupan käsitykseen ja tulevaisuuteen vaikuttavan transitokaupan pitäisi olla yksi maamme pitkän aikavälin mallikohteista.