Keçiörenin piirin historiaa ei voi erottaa Ankaran historiasta. Ankaran historia juontaa juurensa ensimmäisten aikojen kivikaudelle. Tutkimusten tuloksena on käynyt ilmi, että Ankarassa asuivat heettiläiset, fryygilaiset, lyydialaiset ja galatalaiset. Tiedetään, että galatalaiset perustivat Ankaran.
Kun Galatia liitettiin Roomaan, Ankarasta tuli provinssin pääkaupunki. Kun Rooman valtakunta jaettiin Itä- ja Länsi-Rooman imperiumiin vuonna 395 jKr, Ankara pysyi Itä-Rooman valtakunnan puolella. Siitä tuli kristillinen keskus vuosina 314-315 jKr.
Vuonna 620 jKr. Sassanidien hallitsija Hüsrev vei kaupungin bysanttilaisilta kristityiltä. Vuonna 654 arabit valloittivat Ankaran, mutta he eivät voineet jäädä kauaksi.Vuoteen 1073 asti Ankara eli Bysantin vallan alla.
Lopulta vuonna 1073 turkkilaiset hyökkääjät saavuttivat Ankaran ja kaupunki joutui seldžukkien käsiin. 28 vuotta myöhemmin bysanttilaiset valloittivat kaupungin uudelleen. Kaupunki siirtyi seldžukkien käsiin neljännesvuosisata myöhemmin ja mongolialaista alkuperää olevien ilhanidien käsiin vuonna 1308.
Kun ottomaanit valtasivat Ankaran Orhan Gazin aikana vuonna 1356, kun Timurin ja Yıldırım Beyazıtin komennossa olevat armeijat tapasivat Çubukin tasangolla vuonna 1402, Yıldırım Beyazıtin armeijat käyttivät Keçiören Kalterababaa. Vapaussotaan asti tylsää elämää elänyt Ankara nousi vapaussodan myötä Turkin sydämeksi.
Keçiören-parantolakadun alussa oikealla sijaitsevasta ja meteorologian pääosastona toimineesta rakennuksesta tuli vuosisadan alussa Ankaran ja Turkin tärkeiden tapahtumien paikka. Rakennus, jota käytettiin noina vuosina maatalouskouluna, avattiin vuonna 1907 kuvernööri Ferit Pashan hallituskaudella. Mustafa Kemal Pasha, joka perusti päämajansa Maatalouskouluun, työskenteli täällä yötä päivää vapaustaistelumme puolesta.
Altındağin piiriin vuonna 1953 yhdistetyn Keçiörenin rajat, josta tuli Ankaran kunnan rajojen sisäinen alue vuonna 1966, ja siitä tuli pääkaupunkiseudun kunta 30. marraskuuta 1983 päivätyllä lailla nro 2983, määrättiin päätöksellä. sisäministeriön numero 13/81.
Keçiöreniä, joka perustettiin erittäin karulle ja kallioiselle maalle, ympäröivät Ufuktepe- ja Karyağdı-vuoret pohjoisessa, Etlik-kukkula luoteessa, Yükseltepe lännessä, Aktepe, Hüseyin Gazi -vuori idässä ja Idris-vuori, joka on 1985 metriä korkea. Alueen ainoa joki on Çubuk Stream. Çubuk Stream nousee Aydos-vuorten etelärinteiltä, tulee alueen alueelle ohitettuaan Çubukin tasangon, virtaa rajaamalla Altındağin alueelle jonkin aikaa ja yhdistyy İncesun ja Hatip Brooksin kanssa muodostaen Ankara Brookin. Keçiörenin rajojen sisällä ei ole tasankoja, järviä, patoja tai jokia. Siellä on kaksi yksityisen hallinnon rakentamaa Kösrelik- ja Sarıbeyler-kasvien ja eläinten kastelulammikoita. Keçiörenin kunnan palvelualue on kooltaan 58,66 km2. Alueemme korkeus merestä on 850 metriä, ja sen pinta-ala on saavuttanut 159 km2, kun se on yhteydessä alueeseemme Bağlumissa.
Keçiören on yksi Ankaran suurkaupunkialueista. Se on naapureina Pursaklarin kanssa idässä ja koillisessa, Çubukin pohjoisessa ja koillisessa, Kahramankazanin luoteessa ja lännessä, Yenimahallen lounaassa ja Altındağin kanssa etelässä ja kaakossa.