Jo 140 vuoden olemassaolon jälkeen sähköraitiovaunut ovat edelleen erittäin suosittuja kaikkialla maailmassa ja sähköraitiovaunujen kysyntä kasvaa vihreiden teknologioiden suuntauksen myötä. Raitiovaunut ovat erittäin tehokas kaupunkiliikenneväline lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla sekä energiatehokkuuden että matkustajamäärän kannalta.
Škoda-merkki ja raitiovaunut historiassa
Vaikka juhlimme tänä vuonna 25 vuotta siitä, kun ensimmäinen raitiovaunu tuli Škoda-korjaamoista, Škoda-brändi on koskettanut raitiovaunumaailmaa jo 100 vuotta. Vuodesta 1922 lähtien monenlaisia raitiovaunutyyppejä, joiden tärkeimmät komponentit ja järjestelmät on varustettu Škoda-brändillä, on kulkenut monien Tšekin ja Määrin kaupunkien kaduilla. Nämä olivat pääasiassa raitiovaunuja käyttäviä vetomoottoreita ja raitiovaunun tehoa ohjaavia ohjaimia. Raitiovaunut Škodan tehtailla valmistetuilla komponenteilla toimivat Brnossa, Pilsenissä, Prahassa, Jihlavassa ja monissa muissa kaupungeissa. Škodan moderni historia alkoi raitiovaunutuotannon päättymisestä ČKD:ssä vuonna 1997, jolloin osa teknisistä kapasiteeteista siirrettiin Prahasta Plzeňiin.
Tsekkoslovakia – raitiovaunujen maa
Raitiovaunuja on aina kehitetty Tšekissä (tai itse asiassa Tšekkoslovakiassa). Paikalliset konepajayritykset pystyivät toimittamaan lähes koko kotimaan markkinoille jatkaen samalla raitiovaunujen vientiä maailmanlaajuisesti. 1990-luvun alusta 1961-luvun puoliväliin Ringhofferin tehtaat, jotka myöhemmin kansallistettiin ja siirtyivät ČKD Prahan omistukseen, olivat maailman tärkeimpiä toimijoita kaupunkien junavaunujen valmistuksessa. Tatra-raitiovaunuja (merkitty T-nimellä ja sarjanumerolla) yhtiö myi moniin maailman maihin (silloisen poliittisen tilanteen vuoksi itäblokin maihin). Vuosina 1997-3 valmistettu T13.000 ei ole vain myydyin raitiovaunu, yli XNUMX XNUMX autollaan, vaan sillä on myös myytyjen raitiovaunujen määrän maailmanennätys.
Vuoden 1989 jälkeen ČKD Prahan sisäinen rakenne osoittautui kestämättömäksi uusissa taloudellisissa olosuhteissa, ja toistuvista rakenneuudistusyrityksistä huolimatta suurin osa yrityksistä ja tuotannosta tuhoutui tai joutui kilpailijoille. Tämä aiheutti eksistentiaalisen uhan raitiovaunutuotannon perinteelle Tšekin tasavallassa; T6C5, viimeinen Tatra-tuotemerkin alla kehitetty raitiovaunumalli, valmistettiin yksittäisessä esimerkissä vain prototyyppinä.
Pilsenin Škoda ottaa mailan
Škoda Plzeň, nykyinen Škoda-konserni, kirjoitti tuolloin uuden luvun Tšekin raitiovaunuhistoriassa. Vuodesta 1995 lähtien sen tytäryhtiö Škoda Dopravní technika on modernisoinut vanhoja Tatra T01 -raitiovaunuja tyyppinimillä 02T ja 3T. Näiden hankkeiden ansiosta Škoda Plzeň siirtyi menestyksekkäästä edeltäjästään.
Tuolloin Škodalla oli kokemusta vetomoottoreiden valmistuksesta, jotka ovat jokaisen modernin raitiovaunun sydän, ja se oli toimittanut suuria valmistajia 1990-luvun alusta lähtien käytettäväksi raitiovaunuissa Lissabonissa, Kasselissa, Bonnissa, Kölnissä ja Philadelphiassa.
Samaan aikaan Škodan insinöörit työskentelivät toisen projektin parissa: he kehittivät ensimmäistä prototyyppiä raitiovaunuistaan yhdessä Inekonin kanssa. Tämä raitiovaunu esiteltiin yleisölle nimellä Astra (nimi 1997T) Brnossa vuonna 39 järjestetyissä 03. kansainvälisissä suunnittelumessuissa. Tämä raitiovaunu oli kolmen kappaleen raitiovaunu kahdella telillä ja se voi kulkea 1.000 1.600 - 70 XNUMX mm radoilla. sen huippunopeus asetettiin XNUMX kilometriin tunnissa ja sen autot olivat osittain matalalattiaisia. Tällä raitiovaunulla alkoi nykyaikaisten raitiovaunujen historia Škoda-tuotannosta Pilsenissä.
Astra-raitiovaunut (jota myöhemmin joskus kutsutaan myös Anitraksi) löysivät tiensä muun muassa Brnon, Ostravan ja Olomoucin kaduille. Viisi seitsemästä Tšekin raitiovaunuliikenteeseen osallistuvasta kuljetusyrityksestä oli kiinnostunut uusista Škoda-raitiovaunuista, ja yhteensä 1997 kappaletta valmistettiin ja toimitettiin vuosina 2005–48. Vuonna 2001 näiden raitiovaunujen modifioidut versiot (nimetty 10T) saapuivat myös Yhdysvaltoihin, missä tuotantoluvat siirrettiin. Esimerkiksi Portlandin ja Tacoman kaupungeissa vierailijat voivat nähdä ne toiminnassa.
Julkinen liikenne 21-luvulla
Ensimmäinen iso askel, jonka Škoda Dopravní technika otti vuoden 2000 jälkeen, oli nimensä muuttaminen. Vuonna 2004 syntyi nyt kansainvälisesti tunnettu ŠkodaTransportation. Yrityksen alunperin painopiste uudella vuosituhannella oli vientikapasiteetin kehittäminen, minkä tuloksena onnistuttiin toimittamaan yhdeksän sarjaa Elektra 2006T kaksisuuntaisia raitiovaunuja Italiaan vuosina 2007-06. Škoda Group menestyi myös Puolassa, jossa myytiin 16 raitiovaunua kahdella Elektra-mallilla (19T ja 48T duplex).
Tuolloin Škoda ei unohtanut kotimaisia matkustajiaan. Vuonna 2005 he saattoivat ajaa ensimmäisellä uuden sukupolven raitiovaunuilla, jotka tunnetaan nimellä Elektra, Elektra-mallina 14T, jonka suunnitteli muun muassa Porsche Design Group. Vain kaksi vuotta myöhemmin johdannaismalli Elektra 13T ilmestyi ensimmäisen kerran Brnon kaduille.
Contemporary ForCity valloittaa maailman
Vaikka Elektra-raitiovaunut menestyivät sekä kotimaassa että ulkomailla, Škoda-konsernin johto päätti ottaa ratkaisevan askeleen eteenpäin. Tämän seurauksena vuonna 2008 lanseerattiin täysin uusi sukupolvi nimeltä ForCity. Yli vuosikymmenen arvokas suunnittelu- ja insinöörikokemus näkyy selvästi tässä uudessa raitiovaunusukupolvessa.
Uutena ominaisuus näissä malleissa oli osittain kääntyvä teli, jonka ansiosta raitiovaunut pystyivät ajamaan sujuvammin jyrkissä linjoissa ja tiukoissa mutkissa. Lisäksi ForCity-raitiovaunut ovat esteettömät ja niissä on matkustajaystävällinen sisustus.
Prahasta tuli näiden raitiovaunujen suurin asiakas. Paikallisen kuljetusyrityksen johto tilasi 250 sarjaa Škodalta Pilsenistä, ja saman tyypin 15T (vain osittaisilla muutoksilla) tilasi myöhemmin Latvian Riika. Muut ForCity-sukupolven mallit löysivät myöhemmin kotinsa Turkin, Unkarin, Slovakian ja Suomen kaupungeista. Tähän mennessä Škoda-konserni on myynyt noin 500 tämän sukupolven raitiovaunua, ja sen kehitys jatkuu tähän päivään asti.
Raitiovaunutuotantoa ei kuitenkaan tehdä vain Pilsenin tuotantolaitoksessa. Vuosien varrella Škoda-konserni on tehnyt yhteistyötä vahvojen kumppaneiden kanssa, joiden kokemuksella alalla on ollut merkittävä vaikutus koko konsernin kehitykseen. Ostravan ja Šumperkin tuotantolaitoksiin rakennetaan siten uusia Škoda-konsernin tuotemerkin raitiovaunuja. Škoda-raitiovaunuja valmistetaan myös ulkomailla, erityisesti Otanmäellä. Tuhannen järven maassa valmistettiin myös Artic-malli, jossa yhdistyi Škoda-konsernin Suomen divisioonan kehittämä konsepti ja ForCity-sukupolven edut. ForCity Smart Artic -raitiovaunut liikennöivät Suomessa ja Saksassa yhteensä 73 raitiovaunulla, joita on tällä hetkellä tuotannossa. Yhteensä Škoda työskentelee tällä hetkellä raitiovaunutoimituksissa 13 Euroopan kaupunkiin.
Plzeň (12+10 optio), Ostrava (35+5); Bon (26+12); Bratislava (30+10); rnv – Mannheim, Ludwigshafen, Heidelberg (80+54); Brno (5+35); Helsinki (52+0), Tampere (8+38). Raitiovaunuja tilasi yhteensä kolme kaupunkia: Frankfurt (Oder), Cottbus ja Brandenburg an der Havel (35+6).
Yhteensä uusia Škoda-raitiovaunuja on 475!
Autonomiset ajoneuvot kaupunkiliikenteen tulevaisuutena
Viimeisen vuosikymmenen aikana digitaalisen teknologian kehitys on alkanut jättää jälkensä joukkoliikenteeseen. Vuonna 2013 Škoda-konserni yhdisti voimansa tunnetun patentoidun ratkaisuvalmistajan kanssa kiskoajoneuvojen ohjausjärjestelmien alalla perustamalla Škoda Groupin digitaalisen keskuksen kuusi vuotta myöhemmin. Edistyksellisten digitaalisten ratkaisujen kehitys on nyt täydessä vauhdissa. Uusimpien junien reititys-, diagnoosi- ja huoltojärjestelmien tuotannon lisäksi Digikeskus on omistautunut kehittämään omaa törmäyksenestojärjestelmää liikkuvalle kalustolle, joka on yksi tärkeimmistä täysin autonomisen raitiovaunun osajärjestelmistä. Itse asiassa Škoda Group työskentelee O2 Czech Republicin, INTENS Corporationin ja Länsi-Böömin yliopiston kanssa itsenäisessä raitiovaunukehitysprojektissa.
2021 kaupunkia, joissa Škodan tuotantolaitoksilta on ajettu eniten kilometrejä raitiovaunuilla vuonna 5
Raitiovaunujemme menestys ei heijastu vain myytyjen sarjojen määrässä, vaan ennen kaikkea raitiovaunujen kaduilla kulkemissa kilometreissä. Tässä on luettelo viidestä kaupungista, joilla on ajettu eniten kilometrejä viime vuonna:
1. Praha (Tšekki) 4 371 548 km (14 T) ja 13 193 838 km (15 T) (yhteensä 29 996 866 km ja 92 856 873 km)
2. Helsinki (Suomi) 4 280 000 km (yhteensä 17 380 000 km)
3. Bratislava (Slovakia) 4 155 265 km (yhteensä 22 778 220 km)
4. Konya (Turkki) 3 277 714 km (yhteensä 28 534 115 km)
5. Wroclaw (Puola) 2 735 739 km (yhteensä 32 217 540 km)
Škoda-raitiovaunut liikennöivät tällä hetkellä 19 kaupungissa:
Tšekin tasavalta
- Praha, Plzeň, Brno, Ostrava, Olomouc, Most
slovakia
- Bratislava
Almanya
- Chemnitz, Schoneiche
Suomi
- Helsinki, Tampere
Yhdysvallat
- Portland, Tacoma
Italia
- Cagliari
Puola
- Wroclaw
Türkiye
- Eskisehir, Konya
Unkari
- Miskolc
Latvia
- Riika
Ole ensimmäinen, joka kommentoi