Turkin konevienti kasvoi vuosipuoliskon aikana 7,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 12,5 miljardia dollaria. Koneiden viejien liiton puheenjohtaja Kutlu Karavelioğlu korosti energiahuollon tärkeyttä maille ja totesi, että alueen yritykset ovat alkaneet haurastua pandemian ja Ukrainan kriisin vaikutuksista:
”Saksa ja Italia, joissa koimme koneviennin vähentymisen kesäkuussa, ovat myös EU-maita, joilla on eniten ongelmia energiansaannissa ja -varmuudessa. Saksa, jolla on kuukausittainen ulkomaankaupan alijäämä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, vaikuttaa voimakkaasti Venäjän vastaisista pakotteista. Meidän tapauksessamme päinvastoin konevienti Venäjälle kulkee ennätystöstä ennätykseen.
Karavelioğlu huomautti, että Saksan teollisuudessa voi tulla etusijalle energiakatkoksia maakaasun virtauksen keskeytymisen vuoksi.
”EU:n kiristyvän politiikan myötä lännessä kone- ja laiteinvestoinnit voivat hidastua merkittävästi. Taantuman mahdollisuus päämarkkinoillamme saa meidät ajattelemaan. Toisaalta säilytämme edelleen toiveemme, että tuotanto tulee näkyväksi maantieteen muutoksen myötä ja että pandemiaprosessiin vahvalla ja luotettavalla asenteellamme kasvava kiinnostus huipentuu kestävän kehityksen investointien myötä. Jos viennin kasvuvauhtimme pysyy yli 10 prosentissa, pystymme sulkemaan vuoden lähellä 27 miljardin dollarin tavoitetta tänä vuonna.
Tämä tarve heijastuu Turkissa tilauksena toimitusketjujen muutoksen vaikutuksesta. Mutta kriittinen tekijä uudessa tilanteessa on korkeamman teknologian koneiden vienti. Vaikka taantuman pelko lännessä saattaa johtaa useiden investointien keskeyttämiseen, vihreän sopimuksen tavoitteiden mukaisesti kehitetty lainsäädäntö on matkalla. Tuotantolinjojen uudistamista pätevillä koneilla on jotenkin jatkettava. Kone- ja IT-teollisuutemme on tehtävä paljon tiiviimpää yhteistyötä ja yrityksiemme on jatkuvasti laajennettava digitaalisia ja vihreitä tuotevientituoteryhmiään. Toinen merkitys tällä on, että energiatehokkuuden ja resurssien monimuotoisuuden tarve maassamme kasvaa nopeasti." sanoi.
Karavelioğlu totesi, että energiamuutos muodostaa vakavan uhan tuotannon mittakaavalle kaikissa maissa ja voi vaikuttaa syvästi yleisen valmistusteollisuuden toimintarakenteeseen raaka- ja apumateriaalikustannuksista alkaen.
”Vaikka taantuman pelko rauhoittaa kysynnän ja tarjonnan epätasapainon synnyttämää spekulatiivista ympäristöä, ei näytä siltä, että velvollisuus työskennellä globaalien poliittisten epävarmuuksien ruokkimien osakkeiden kanssa katoaa. Konesektorimme, jonka tuotanto on kasvanut 9 prosenttia ja 32 prosenttia kahden viime vuoden peräkkäin, on nyt paljon kilpailukykyisempi, mutta tarvitsee paljon enemmän käyttöpääomaa. Laajentuneiden asteikkojen säilyttämiseksi meidän on harjoitettava enemmän kotimaista liiketoimintaa aikoina, jolloin ulkomaanmarkkinat hidastuvat. Turkin kone- ja laiteinvestointien poikkeukselliset 21 prosentin ja 24 prosentin lisäykset viimeisen kahden vuoden aikana ovat vaikeasti toistettavissa, mutta koska noudatamme vientiin suuntautunutta kasvupolitiikkaa, meidän on myös löydettävä keinoja säilyttää tuotantoinvestoinnit inflaatiota hillitsevistä toimenpiteistä huolimatta. . Se, että yleiset tehdasteollisuuden investoinnit rahoitetaan yleensä pitkäaikaisilla ulkomaisilla ja jopa ulkomaisilla varoilla, vaikuttaa investointihalukkuuteen hyvin nopeasti. Näin ollen ei pitäisi olla liian vaikeaa kehittää tapoja sijoittaa omat rahamme omiin koneihimme."
Dollarin ja europariteetin tasoittumista arvioidessaan Karavelioğlu korosti konevalmistajien korkeaa kotimaista lisäarvoa ja sanoi:
”Koneteollisuus tekee 70 prosenttia viennistään euroissa ja 70 prosenttia tuonnistaan dollareissa. Eurojen ansaitseminen ja dollarien käyttö on tietysti epäsuotuisaa pariteetin heikkeneessä, ja jos se jatkuu, kaikkien toimialojemme on tarkistettava vuotuisia dollariperusteisia vientitavoitteitaan. Turkki on yksi koneiden viennin kotimaisen lisäarvon korkeimpia maita. Kotimainen arvonlisäysaste on OECD:n tietojen mukaan 76 prosenttia eli samalla tasolla kuin Saksassa. Toisin sanoen tarvitsemme TL:ää enemmän kuin dollareita. Tästä syystä alamme kannalta on tärkeämpää, kuinka monta TL 1 euro on, eikä kuinka monta dollaria se on. Tarvitsemme vakaata viennin kasvua ja uskomme, että valuuttakurssien luonnollinen taso suhteessa TL:ään voi olla tasapainottava tekijä tänä aikana, jolloin pariteetti on lähes sama ja taantuman huolet ovat huipussaan.
Korkeilla energian ja hyödykkeiden hinnoilla oli suuri vaikutus tähän vajeeseen, mutta myös toimialamme konetuonnin lisääntyminen vaikutti negatiivisesti. Rahat, joita olemme maksaneet ulkomaisille koneille viimeisen 12 kuukauden aikana, ovat saavuttaneet 35 miljardia dollaria. Turkki maksoi tänä vuonna Kaukoidän maista tuleville koneille 150 miljoonaa dollaria enemmän joka kuukausi. Jos koneiden tuonti tältä alueelta jatkuu samaa tahtia, maksamme itämaille vuoden lopussa yli 10 miljardia dollaria. Turkki käyttää vuosittain rahat, jotka NASA käytti James Webb -avaruusteleskoopin rakentamiseen Kaukoidän koneita varten. Uskomme, että yleisön, koneiden käyttäjien ja konevalmistajien on laadittava yhteinen strategia tähän asiaan, jota pidämme riskialttiina valuuttatasapainon, kestävyyden ja elinkaaren kustannusten kannalta."
Ole ensimmäinen, joka kommentoi