Hukkumisen vastaisen sisäministeriön kiertokirje

Sisäministeriön kiertokirje hukkumistapauksia vastaan
Hukkumisen vastaisen sisäministeriön kiertokirje

Sisäministeriö varoitti kuvernöörikuntia viimeaikaisista hukkumistapauksista. Ministeriön lausunnon mukaan kuvernöörikuntien lähettämällä kiertokirjeellä meri, järvi, lampi jne., joihin ei liity hengenturvariskiä. Hän halusi, että uimapaikat nimetään "uima-alueiksi" joka vuosi maaliskuun loppuun asti.

Sisäministeriö lähetti kiertokirjeen "Toimenpiteet veteen hukkumisen estämiseksi" 2022 provinssin kuvernöörille, kun 476 ihmistä kuoli ja 244 ihmistä pelastettiin 287 hukkumistapahtumassa vuonna 81. Kiertokirjeessä todettiin, että sillä on suuri merkitys meressä, järvissä ja lammissa, patojen, kastelukanavien, purojen uomissa ja altaissa mahdollisesti tapahtuvien hukkumistapahtumien ja ihmishenkien menetyksien ehkäisemisessä. Maakunnan hallintolain nro 5442 11. §:n mukaan "Rauhan ja turvallisuuden, henkilökohtaisen koskemattomuuden, järjestyksen turvallisuuden, yleisen hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän lainvalvontaviranomaisen tarjoaminen kuuluu kuvernöörin tehtäviin ja velvollisuuksiin. Näiden varmistamiseksi kuvernööri tekee tarvittavat päätökset ja toimenpiteet." Säännöstä muistutetaan, että kuvernöörikunnilta pyydettiin seuraavia toimenpiteitä hukkumistapausten estämiseksi.

Meri, järvi, lampi jne., jotka katsotaan riittäviksi terveydellisten, turvallisten ja sosiaalisten tilojen kannalta ja jotka eivät aiheuta hengenturvallisuusriskiä. uima-alueet määritellään "uima-alueiksi" ja tiedotetaan yleisölle joka vuosi maaliskuun loppuun asti. Meri, järvi, lampi, pato, kastelukanava, puro, kastelu- ja eläinten juomavesilammet, tulvaloukku, säädin, veden siirto-, poisto- tai tulvantorjuntakanava jne., jotka ovat näiden alueiden ulkopuolella. Alueilla ei saa päästä veteen ja näille alueille suunnitellaan lisätoimenpiteitä. Uintialueiden uimarajat (enintään 200 metriä rannasta) merkitään kelluvilla varusteilla ja näillä alueilla on uimarajoista varoituskyltit. Kaikenlaiset moottoroidut tai moottorittomat meriajoneuvot voivat ajaa näille uima-alueiksi nimetyille alueille, joiden rajat on merkitty, ja näillä alueilla kilpailuja, esityksiä jne. Kaikki toiminta estetään.

Vetovirrat merkitään varoitusproomuilla.

Rannikoilla vastustusvirtoja aiheuttavat paikat selvitetään ja nämä alueet merkitään varoitusproomuilla. Meri, järvi, lampi, puro, vesiväylä jne., joissa hukkumistapahtumat tapahtuvat. Kiinnitetään kylttejä ja varoituskylttejä, jotka osoittavat, että veteen joutuminen alueille ja valvomattomille rannoille vaarantaa hengenturvallisuuden, ja näille alueille suunnitellaan lisätoimenpiteitä.

Varoitusjulisteita ripustetaan ilmoitustauluille esimerkiksi linja-autopysäkeille, linja-autoasemille, rannoille ja rannoille tiedottamaan kansalaisille ja turisteille alueista, jotka eivät ihmisten terveyden ja hengen turvallisuuden kannalta sovellu uimaan. Asianomaiset laitokset tarjoavat fyysisiä turvatoimenpiteitä (kuten rauta-aita, suojakaiteet, varoituskyltit) estääkseen ihmisten kulkemisen DSI:n ylläpitämien tai eri laitoksille ja organisaatioille siirretyissä tiloissa (kuten pato, lampi, tulvaloukku) , säädin, vedensiirto, poisto- tai tulvasuojakanava).

Ensiapukoulutusta annetaan lainvalvonta-/kuntahenkilöstölle, joka suorittaa partio-/valvontatoimintaa rannikkoalueella. Hukkumistapausten jälkeen sovellettavia ensiapusääntöjä kuvailevia esitteitä jaetaan perus-, ylä- ja yliopisto-opiskelijoille, matkailulaitoksille ja vesiurheiluyrityksille tietoisuuden lisäämiseksi. Uintialueiden tiheyden ja riskitilanteen mukaan Turkin vedenalaisen liikuntaliiton sertifioima hengenpelastaja määrätään asianomaiselle liiketoiminnalle.

Ensiapuhytti rakennetaan

Uintialueille perustetaan ensiapuhuone/-apuhuone ja tarjotaan tarvittava henkilö-/materiaalituki, jotta paikat, joissa mereen intensiivisesti kuljetaan, annetaan etusijalle. Uintialueista hyötyvien kansalaisten turvallisuuden vuoksi kaikenlainen vesiviljelymetsästys näillä alueilla kielletään. Uintialueille ei saa rakentaa leikkikenttiä (puhallettavat ja muut kelluvat vesipuistot) ja muita suurikokoisia rakenteita, jotka vaikuttavat haitallisesti hengenpelastajan näkökenttään.

Valvontaa lisätään

Toistuvia ja säännöllisiä tarkastuksia tekevät maakuntiin/piiriin muodostettavat tarkastusryhmät. Alueen matkailusesonkien aikana tarkastuksia tehostetaan erityisesti valvomattomilla rannoilla ja niiden ympäristössä ruuhka-aikoina. Ajoittain tarkistetaan, ovatko päivystävät hengenpelastajat standardien mukaiset ja onko heillä riittävät pelastus- ja ensiapuvälineet. Tarkastuksia lisätään uima-alueilla/rannoilla erityisesti viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Esimerkki hengenpelastajamerkistä, työajoista ja viirien merkityksestä ripustetaan hengenpelastusasemilla yleisön näkyville paikoille. Tapauksissa, joissa ei ole hengenpelastajaa tai joissa uinti on vaarallista ja kiellettyä, nostetaan punainen lippu hengenpelastusasemille ja rajaliput poistetaan ja tiedotetaan ilmoitusjärjestelmän kautta, että hengenpelastajaa ei ole ja että on vaarallista ja mereen pääsy kielletty.

Tiedotustoimintaa korostetaan.

Kouluissa järjestetään koulutusta veteen joutumisen vaaroista "Vetovirtauksessa", kastelukanavissa, patojen ja uimiseen soveltumattomien paikoissa ihmisten terveyden ja hengen turvallisuuden kannalta. Tietoisuutta lisäävä paneeli, seminaari, symposiumi, työpaja jne. yliopistojen ja muiden sidosryhmien instituutioiden/organisaatioiden kautta. tapahtumia järjestetään.

Jaetaan esitteitä, jotka sisältävät varoituslauseita, kuten "Voit ylittää niskasi", "Virran vetäminen", "Uiminen alkoholin kanssa on riskialtista", "Uintia mereen on vaarallista mennä", "Kiviltä hyppääminen on hengenvaarallista". paikoissa, joissa on kovaa uintia, erityisesti matkailukeskuksissa. Uimakurssit/-ohjelmat järjestetään yhteistyössä maakuntien/piirien sidosryhmien laitosten/järjestöjen kanssa ja/tai tarjoajille järjestetään hengenpelastajakoulutusta.

Ole ensimmäinen, joka kommentoi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*