Atatürkin lentokenttä tai entinen Yeşilköyn lentokenttä oli Istanbulin Euroopan puolella sijaitseva kansainvälinen lentokenttä. Yeşilköyn lentoasema, jolta ensimmäinen lentoliikenne aloitettiin Turkissa 1900-luvun alussa, avattiin kansainväliselle lentoliikenteelle vuonna 1953. 29. heinäkuuta 1985 Turkin tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin sukunimen antoi lentokentälle silloinen presidentti Kenan Evren.
Vuoden 2015 tietojen mukaan se on Turkin vilkkain lentoasema ja maailman 11. vilkkain matkustajaliikenne. Lentokenttä, jota käyttää keskimäärin 1100 lentokonetta päivässä, on yksi Euroopan tärkeimmistä kauttakulkumatkustajalentokentistä. Lentokentältä laskeutuvien ja lentoonlähtöjen määrä rikkoi kaikkien aikojen ennätyksen 4:lla (lentokone laskeutuu tai nousee 2016 sekunnin välein) 1453. Lentoliikenteen ennätys kiitotieltä tunnissa on Lontoon Gatwickin lentoasemalla 59,46 koneella. Tämä numero on 55 Atatürkin lentokentällä. Atatürkin lentoasema, jolla oli 30 2015 61.332.124 matkustajaa, 464.774 790.744 lentokonetta ja 7 2019 tonnia rahtiliikennettä vuonna 5, oli maan vilkkain lentokenttä. Se suljettiin siviililennoilta 2022 alkaen ja rahtilennoilta XNUMX alkaen, ja nämä lennot siirrettiin Istanbulin lentokentälle.
Miksi Atatürkin lentokenttä puretaan?
Ympäristö-, kaupungistumis- ja ilmastonmuutosministeri Murat Kurum totesi sosiaalisen median tilillään, että he jatkavat työtä "non-stop, väsymättä" ja tekevät Turkista vihreän "vihreän kehityksen vallankumouksen" mukaisesti, joka on yksi kunnianhimoisimmista. vuoden 2053 vision tavoitteet.
Korostaen, että ihmisten puutarha lisää voimaa taistelussa ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia vastaan, toimielin totesi, että puutarha tulee olemaan Istanbulin keskeisin katastrofien kokoontumisalue.
Laitos korosti, että kansan puutarha, josta tulee valmistuessaan yksi maailman suurimmista viheralueista, muuttuu 132 miljoonan 500 tuhannen neliömetrin vihreäksi käytäväksi Istanbulin keskustassa 5 61 XNUMX puulla ja antaa Istanbul raitista ilmaa.
Ympäristö-, kaupungistumis- ja ilmastonmuutosministeri Murat Kurum, joka sanoi, että Atatürkin lentokentän aluetta "ei rakenneta millään tavalla", sanoi: "Mitään asuntohanketta ei rakenneta. Tässä vaiheessa ei ole kysymystäkään tämän alueen myymisestä qatarilaisille. Oppositio tekee osansa tuodakseen kaikki ongelmat Qatarin käsiin. Esittelemme maisemahankkeen kansakunnallemme", hän sanoi.
asuin-
Istanbulin Atatürkin lentokentän maantieteelliset koordinaatit ovat 40°58'34″N, 28°48'50″E. Lentokenttä sijaitsee Bakırköyn, yhden Istanbulin suurimmista kaupunginosista, ja Yeşilköyn kaupunginosan, jonka keskus on meren rannalla, rajoissa. Lentokenttä rajoittuu etelässä Marmaranmereen ja pohjoisessa D-100-moottoritiehen.
1900-luvun alku
Ensimmäiset ilmailuhankkeet Turkissa alkoivat vuosina 1911–12 kahdella hallilla ja pienellä aukiolla, jotka rakennettiin lähelle maata, joka on nykyään Atatürkin lentoasema. Sen ensisijainen käyttö on sotilaallista; Sotaministeri Mahmud Şevket Pasha halusi luoda tilan lentokoneille armeijan käyttöön.
1920-30 luvulla
Tasavallan julistuksen jälkeen siviili-ilmailun ensimmäiset askeleet otettiin vuonna 1925 perustetun Turkish Aircraft Societyn kanssa. Yeşilköyn laitos oli sotilaskäytössä vuoteen 1933 saakka, jolloin siviililennot aloitettiin kahdella Yhdysvalloista ostetulla King Bird -mallikoneella. Kun lentohalli ja viereinen muurattu rakennus oli varattu siviililennoille, rakennuksen yläkerrokseen asennettiin odotushuone ja lipunmyynti, mikä luo terminaalin. Helmikuussa 1933 ensimmäiset protokollamatkustajat tekivät Istanbul-Ankara-lennon. Tuolloin, kun tankkausta vaadittiin, koneet laskeutuivat Eskişehiriin ja jatkoivat sitten Ankaraan. Ankarassa Gazi Education Instituten vieressä olevaa kenttää käytettiin kiitoratana. Vuonna 1933 viiden koneen laivasto alkoi toimia jälleen Turkish Air Mail -nimellä.
1940-50 luvut
Kun Turkki allekirjoitti vuoden 1944 Chicagon siviili-ilmailusopimuksen, Yeşilköyn lentoasema päätettiin kansainvälistää. Vuonna 1947 lentoasemaprojekti valmisteltiin ja amerikkalaiset Westinghouse-IG White -yhtiöt aloittivat rakentamisen vuonna 1949 julkisten töiden ministeriön luvalla. Nämä 10 tuhannen neliömetrin pinta-alat koostuivat sekä kotimaan että kansainvälisiä lentoja palvelevasta terminaalirakennuksesta, 2300 metriä pitkästä kiitoradasta, hallista ja palvelurakenteista. Lentokentällä oli myös radiolähetin-vastaanotin ja erillinen voimalaitos. Hanke valmistui vuonna 1953 ja otettiin käyttöön 1. elokuuta samana vuonna.
1960-70 luvut
Nopeasti lisääntyvä kansainvälinen matkustajaliikenne ja teknologinen kehitys – erityisesti laajarunkokoneiden lentokoneiden yleistyminen – paljasti Yeşilköyn lentoaseman laajentamisen ja uusimisen tarpeen. Vuonna 1961 syntyi tutkimuksia tähän tarpeeseen, ja vuonna 1968 aloitettiin toisen laajarunkokoneille sopivan kiitotien rakentaminen. Kiitotie 3/45, joka on 17 metriä pitkä ja 35 metriä leveä, avattiin 12 viivästysten vuoksi.
Todettiin, että koska uudella kiitotiellä ei ole valaistusjärjestelmää, sitä voidaan käyttää vain päivänvalossa ja molempien kiitotien yhteenlaskettu kapasiteetti on 55 lentokonetta tunnissa. Tuolloin lentokentälle laskeutui ja lähti sieltä päivittäin 150-200 konetta, ja kiireisinä päivinä määrä oli keskimäärin 250.
Terminaalin ja lennonjohdon osalta ongelmat lisääntyivät edelleen. Istanbulin kuvernööri Vefa Poyraz, joka tarkasti lentokentän lokakuussa 1970, kertoi toimittajille, että hän "näki tilanteen erittäin kurjaksi". Lentoaseman kehittämisen yleissuunnitelma laadittiin vuonna 1971. Arkkitehti Hayati Tabanlıoğlun laatimassa hankkeessa on neljä terminaalia, joissa kussakin on 5 miljoonan matkustajan kapasiteetti, sekä THY:n hallitilat, rahtitilat, lennonjohtotorni ja tekninen lohko, valaistusjärjestelmä, sähkönjakelujärjestelmä, vanhan jälleenrakennus 05/23 kiitotie, polttoaineen syöttölaitteet katettu muut tilat. Terminaaliyksiköt, joista yksi muodostuu kolmesta kerroksesta, yhdestä parvesta ja 1500 auton parkkipaikasta, suunniteltiin valmistuvan vuonna 1975.
Uuden transitloungen työt on aloitettu vastaamaan tilauslentojen lisääntymisen aiheuttamaan liikenteeseen, erityisesti työntekijöiden muuttamiseen Saksaan ja turistien lisääntymiseen. Toukokuussa 1974 vuoden viiveellä avattu halli suljettiin ja kunnostettiin kolme kuukautta myöhemmin ilmanvaihtoongelmien vuoksi. Kolmen neliön tilausterminaali, jossa on kahdeksan passia ja 12 tullitarkastustiskiä, otettiin käyttöön heinäkuussa 3. Saman vuoden syyskuussa perustettiin rukouspaikka liikenneministeri Hasan Ferda Güleyn määräyksellä vastaamaan Saksaan lähteneiden työläisten tarpeisiin. Terminaalissa matkustajia palvelee myös imetyslounge.
1980-90 luvulla
Vaikka Hayati Tabanlıoğlun hanke ei täysin toteutunut, hankkeen puitteissa rakennettu uusi kansainvälinen terminaali otettiin käyttöön vuonna 1983. Presidentti Kenan Evren muutti lentokentän nimen 29. heinäkuuta 1985, ja siitä tuli Istanbulin Atatürkin lentoasema. 1980-luvun lopulla työ lentoaseman kapasiteetin lisäämiseksi kiihtyi jälleen ja vuonna 1988 tehtiin tarjouskilpailu rakentaa-toimi-siirrä -mallilla. Vaikka 205 miljoonaa dollaria tarjonnut Alarko-Lockheed-John Laing -konsortio voitti tarjouskilpailun, hanketta ei voitu toteuttaa usein vaihtuvien hallitusten vuoksi.
Rahtiterminaali avattiin vuonna 1993 ja C-terminaali otettiin käyttöön vuonna 1995 vastatakseen Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen lisääntyneeseen matkatavara- ja tilausmatkustajaliikenteeseen.
20. heinäkuuta 17 Tepe-Akfen-Vienna Airport -konsortio - myöhemmin Wienin lähdön myötä - Tepe-Akfen-Ventures - voitti BOT-tarjouksen DHMI:n 1998 miljoonan kapasiteetin uudesta terminaalista ja parkkipaikasta vastaamaan lisääntyvään liikenteeseen.
2000-luku
Rakentamisen valmistuttua odotettua lyhyemmässä ajassa TAV Airports avasi terminaalin 3. Myöhemmin TAV Airports laajensi kansainvälistä terminaaliaan kahdesti sopimuksessa tehtyjen uudistusten myötä, jolloin terminaalin kokonaispinta-ala kasvoi 2000 286.770 neliömetriin. Laajennuksessa rakennettiin uusi kansainvälinen terminaali, siltoja yhdistävä henkilöauto ja matkustaja-sillat. Kaikki reittilennot Atatürkin lentokentältä 7 siirrettiin Istanbulin lentokentälle. Atatürkin lentokentän toimintaoikeudet olivat TAV Airportsilla tammikuuhun 2019 asti.
Nykyinen tila
Atatürkin lentoasemalla on Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) luokituksen mukainen CAT III -pätevyys, ja se on tasolla, joka mahdollistaa lentokoneiden nousun ja laskun myös huonoissa sääolosuhteissa.
Atatürkin lentoasema, jonka kokonaispinta-ala on 11 miljoonaa 650 tuhatta neliömetriä, on Turkin suurin lentokenttä rakennusalalla mitattuna, kotimaan terminaalilla 63 tuhatta 165 neliömetriä ja kansainvälisellä terminaalilla 282 tuhatta 770 neliömetriä. Siinä on myös 7 260 neliömetrin VIP- ja CIP-pääte. 7 lähtien kaupallisia lentoja on tehty Istanbulin lentokentältä.
Kotimaan terminaali
Entisenä kansainvälisenä terminaalina käytetty rakennus modernisoitiin, kun TAV Airports otti toiminnan haltuunsa. Terminaalissa on 12 siltaa, 96 lähtöselvitystiskiä, neljä matkatavarahihnaa lähtökerroksessa ja seitsemän matkatavarahihnaa tulokerroksessa.
Tähtimäisen terminaalin lähtökerroksessa on itsepalvelu- ja à la carte -ravintolat sekä kansainväliset kahvi- ja pikaruokaketjut. Ruokailupisteitä ylläpitää BTA. Terminaalissa on Garantin, Akbankin ja THY:n lounget. Lisäksi saapumiskerroksessa on pieni moskeija ja kadonneen omaisuuden toimistot.
THY operoi 75 % kaikista lennoista. Onur Airilla on 14 prosenttia ja Atlasglobalilla 8 prosenttia.
Turvatarkastuksen jälkeen on terassialue tupakointia varten.
Kansainvälinen terminaali
TAV:n vuonna 1997 BOT-tarjouksen jälkeen rakentama ja vuonna 2000 käyttöön otettu terminaalia laajennettiin kahdesti tänä aikana ja se otti nykyisen muotonsa. THY:n osuus lennoista on 68 % ja Lufthansan 27 %.
Saapumiskerroksessa on 34 siltaa, 224 lähtöselvitystiskiä, 11 matkatavarahihnaa. Pitkän suorakulmion muotoisessa terminaalissa on valuutanvaihtopiste, apteekki ja rukoushuone.
Kansainvälisten kahvi- ja pikaruokaketjujen lisäksi terminaalissa on tarjolla laaja valikoima ruokia ja juomia, joissa on à la carte -ravintoloita ja kahviloita, jotka keskittyvät erilaisiin kansallisruokiin.
Passintarkastuksen jälkeen on tupakointiterassi.
Veroton
Atatürkin lentokentällä, jolla on maailman 16. suurimmat verovapaat liikkeet, myymäläpinta-ala on 4 tuhatta 613 neliömetriä, lähtökerroksessa 1 tuhatta 437 neliömetriä ja tulokerroksessa 6 50 neliömetriä. Myymälöitä operoi ATU Duty-Free, joka on perustettu yhteistyössä TAV Airportsin ja Unifreen kanssa. Liikkeet myyvät hajuvesiä ja kosmetiikkaa, viinaa, savukkeita, tupakkaa, sikareita, suklaata, makeisia, kahvia, teetä, asusteita ja leluja.
TAV-galleria Istanbul
Kansainvälisen terminaalin G- ja H-tiskien välissä on näyttelyalue ennen passintarkastusta. Näyttelyalueella valokuvauksen, maalauksen ja vastaavien alojen projektit kohtaavat matkustajia ympäri vuoden.
rahtiterminaali
Kansainvälisen terminaalin käyttöönoton myötä nykyinen C-terminaali muutettiin rahtiksi sataman rahtiterminaalitarpeen vuoksi, vahvistettiin maanjäristysten varalta ja allokoitiin vuonna 2002 rahtipalveluja harjoittaville yrityksille varastoksi ja varastoksi.
Yleisilmailuterminaali
Lentokentän luoteisosassa sijaitseva terminaali palvelee lentotakseja yksityisillä suihkukoneilla. Tulli- ja passitoimenpiteet voidaan hoitaa terminaalissa. Liikemiesten lisäksi monet kuuluisat taiteilijat käyttävät tätä vuonna 2006 käyttöön otettua terminaalia.
Lentoyhtiöt ja kohteet
Viimeinen rahtilento Atatürkin lentokentältä tapahtui 5. Myöhemmät kaupalliset ja rahtilennot jatkuvat Istanbulin lentokentältä.
Lentoasemaa operoivan TAV Airportsin hallintorakennukset sijaitsevat lentoaseman alueella. VIP-terminaalin vieressä sijaitsevaan rakennukseen pääsee ulkopuolelta luotua tietä pitkin ilman lentokentän pääporttia.
Lentokentän alueella sijaitsevat myös siviilihallinnon ja sen tytäryhtiöiden toimistot, valtion guesthouse, jossa ulkomaisia diplomaatteja, valtion- ja hallitusten päämiehiä majoittuvat, lentokentän moskeija ja Gendarmerie Protection Company Command -rakennus.
Vuoden 2019 Istanbulin maanjäristyksen jälkeen Bakırköyn piirikuvernöörin toimisto ja Bakırköyn poliisiosasto siirsivät rakennuksensa lentokentälle.
Vuoden 2020 COVID-19-pandemian vuoksi prof. DR. Murat Dilmenerin päivystyssairaala avattiin. Sairaalan avaamisen vuoksi 35L/R kiitotiet ovat poissa käytöstä.
Ole ensimmäinen, joka kommentoi