Energiatehokkuus asetetaan etusijalle kaupunkiliikenteen yleissuunnitelmissa

Energiatehokkuus asetetaan etusijalle kaupunkiliikenteen yleissuunnitelmissa

Energiatehokkuus asetetaan etusijalle kaupunkiliikenteen yleissuunnitelmissa

Ympäristö-, kaupungistumis- ja ilmastonmuutosministeriön "Asetus kaavarakennusmääräyksen muuttamisesta" julkaistiin Virallisessa lehdessä ja tuli voimaan. Uusissa asetuksissa; Samalla kun kaupungin pääliikennesuunnitelmissa keskityttiin "energiatehokkuuteen", avattiin tie alueellisten pysäköintialueiden rakentamiseen kaupunkien ja kaupunginosien keskustoihin. Uusissa kuntien roolia kaupunkiestetiikkaa lisäävissä määräyksissä on selkeytetty kaavoimien viittomakielenä olevia legendoja.

Ympäristö-, kaupungistumis- ja ilmastonmuutosministeriön "Asetus kaavarakennusmääräyksen muuttamisesta" julkaistiin Virallisessa lehdessä 13 numerolla 2022 ja se tuli voimaan.

Energiatehokkuus asetetaan etusijalle kaupunkiliikenteen yleissuunnitelmissa

Liikenteen energiatehokkuuden lisäämiseksi ja ilmastonmuutoksen edistämiseksi rakennusasetuksen 7. artiklan ensimmäiseen kappaleeseen lisättiin m alakohta, jolla varmistetaan, että kaupunkiliikenteen yleissuunnitelmissa energia asetetaan etusijalle. tehokkuutta.

Uuden asetuksen kohdassa (m) todettiin:

"Kaupunkiliikenteen yleiskaavan valmisteluun liittyvät prosessit toteutetaan Virallisessa lehdessä 02.05.2019 julkaistun liikenteen energiatehokkuuden lisäämistä koskevista menettelyistä ja periaatteista annetun määräyksen mukaisesti, jonka numero on 30762."

Kaupunkien ja kaupunginosien keskukset määriteltiin, alueelliset pysäköintitilat järjestettiin.

Koko asutusta palvelevien ja myös "keskustoimialueiksi" määriteltyjen kaupunkien pääkeskusten ja lähikeskusten määritelmiä on selkeytetty saman asetuksen 21 §:ään lisätyllä uudella momentilla ja tehty ymmärrettäviksi. Lisälausekkeella oli mahdollista tehdä kaupunkien keskustoihin ja naapuruuskeskuksiin Alueparkkipaikka kaavoituspäätöksillä.

Aluesuunnitelmien rakentamisasetuksen 21 artiklaan lisätty uusi kohta on seuraava:

”(15) Koko asutusta palvelevat pääkeskukset ja alakeskukset muodostetaan ottamalla huomioon niiden suhteet ja saavutettavuus toisiinsa sekä seuraavat asiat:

a) Pääkonttori tai keskeiset liiketoiminta-alueet; Se sisältää käyttötarkoituksia, kuten hallintoalueet, liikekeskukset, sosiaalinen infrastruktuuri, majoitus, avoimet ja viheralueet, yleiset ja alueelliset pysäköintialueet, liikenteen pääasemat. Olennaista on, että nämä keskukset määritellään keräys- tai sivuteiden risteyksissä niiden palvelevan alueen koon, väestön, pysäköintitarpeen sekä ajoneuvojen, joukkoliikenteen ja pyöräteiden saavutettavuuden mukaan.

b) Alakeskukset, kuten piiri- tai naapurikeskukset; Se sisältää käyttötarkoitukset, kuten hallinnolliset tilat, kaupan, koulutuksen, terveydenhuollon tilat, hartauspaikat, sosiaali- ja kulttuuritilat, avoimet alueet, kuten puistot, leikkikentät, aukiot, yleiset ja alueelliset pysäköintialueet, urheilutilat, pääasiassa palvelemaan väestöä piiri tai naapurusto sisältää. Olennaista on varmistaa näiden keskusten yhteys toisiinsa ja pääkeskukseen joukkoliikenteen, pyörä- ja jalankulkuliikenteen sekä avoimen ja viheralueen jatkuvuuden kautta.

Osallistuminen kaupunkiestetiikkaan

Myös aluesuunnitteluasetuksen 30 artiklan ensimmäiseen, kolmanteen, seitsemänteen ja kahdeksanteen kappaleeseen tehtiin muutoksia kaupunkiestetiikkaa varten.

Uudet muutokset, joissa luodaan säännökset, jotka varmistavat kaupunkisuunnittelun tutkimusten laajentamisen, antavat kunnille mahdollisuuden perustaa "kaupunkisuunnittelukomissiota" edistämään kaupunkiestetiikkaa.

Muutos, jolla pyritään saamaan kaupunkisuunnittelua laajalle kunnille, avaa myös kunnille tietä laatia kaupunkisuunnitteluopas kaupunkien paikallisiin erityispiirteisiin.

Uudessa asetuksessa; Korostetaan, että kaupunkisuunnittelulla voidaan tehdä järjestelyjä julkisten alueiden, kuten jalankulkualueiden ja torien, tekemiseksi esteettisemmiksi ja ihmislähtöisemmiksi.

Asetuksen 30 artiklan ensimmäiseen, kolmanteen, seitsemänteen ja kahdeksanteen kohtaan tehdyt muutokset ovat seuraavat:

”(1) Kaavakaavassa voidaan esittää sen alueen rajat, jolla kaupunkisuunnitteluhanke tehdään. Mikäli kaupunkisuunnitteluhankkeet laaditaan yhdessä toteutuskaavasuunnitelmien kanssa, voidaan näissä hankkeissa tarvittavat yksityiskohdat sisällyttää kaavapäätöksiin.

(3) Hallintoihin voidaan tarvittaessa perustaa kaupunkisuunnittelun arviointilautakunta, joka tarkastelee ja arvioi kaupunkisuunnitteluhankkeita.

(7) Hallinto voi laatia tarpeellisiksi katsomillaan alueilla kaupunkisuunnitteluoppaan, jolla pyritään saamaan tilan ilmettä, merkitystä ja identiteettiä, lisäämään esteettistä ja taiteellista arvoa, järjestämään rakennukset sopusoinnussa ja yhtenäisyyttä luovalla tavalla. , ja sisältää päätökset oppaina ja suosituksina toteuttaa aluesuunnittelun systemaattisesti.

(8) Julkiset alueet, kuten jalankulkualueet ja aukiot, voidaan järjestää kaupunkisuunnitteluhankkeilla kaavapäätösten mukaisesti.

Järjestelyjä tehtiin myös kaavaesittelyissä.

Kuntien päätehtäviin kuuluvan kaavoituksen tekemiseksi helpoksi ja ymmärrettäviksi "legendoiksi" kutsuttujen kaavoitussuunnitelmien näytöt järjestettiin uudelleen kuntien vaatimuksia ja tarpeita vastaavaksi.

Uudelleen järjestetyt sähköiset asiakirjat, joiden otsikko on "Yhteiset näytöt", "Ympäristösuunnitelman esitykset", "Yleisaluesuunnitelman esittelyt", "Toteutusaluesuunnitelman esitykset" ja "Paikkasuunnitelmien yksityiskohdat"

Ole ensimmäinen, joka kommentoi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*