Ainoa tapa ottaa takaisin sähköhinnat on siirtyä kustannusperusteiseen tariffiin

Ainoa tapa ottaa takaisin sähköhinnat on siirtyä kustannusperusteiseen tariffiin
Ainoa tapa ottaa takaisin sähköhinnat on siirtyä kustannusperusteiseen tariffiin

Sähkön korotukset ja korkeat sähkölaskut ovat olleet maan asialistalla vuoden alusta. Kun kansalaiset valittivat sähkölaskuista, eniten kärsineet olivat kauppiaat ja työpaikat. Koska työpaikoilla sovellettiin pitkään korkeinta sähkön hinnoittelua. Tilanne muuttui kuitenkin vieläkin merkittävämmäksi hinnankorotusten jälkeen, varsinkin vuoden alussa. Vaikuttaa siltä, ​​että korkea sähkön hinta on vakava ongelma kaikille tilaajaryhmille, erityisesti työpaikoille. Samaan aikaan kun keskustellaan siitä, että kaikkia mahdollisuuksia, myös arvonlisäveron alentamista, arvioidaan ongelman ratkaisemiseksi, sähköntoimittajien vertailu- ja korvaussivusto encazip.com arvioi Euroopan maiden esimerkkejä ja totesi, että houkuttelevin ja tasapainoisin tapa hinnoittelujärjestelmä maamme sähkömarkkinoilla olisi siirtyminen kustannusperusteisiin tariffiin kaikille tilaajaryhmille Tammikuun sähkönkorotusten myötä sähkölaskut nousivat kuumimmaksi puheenaiheeksi. Syynä sähkönkorotuksiin oli sähkökustannusten nousu, mutta huomionarvoista oli, että kustannusten nousu heijastui eri tilaajaryhmille. Heinäkuussa 2017 alkanut sähkön hinnan nousutrendi saavutti korkeimmansa viimeisimpien hinnankorotusten myötä. Vuodesta 2017 lähtien kodeissa käytettävän sähkön hinta on noussut alemmalla tasolla 225 prosenttia ja ylätasolla 451 prosenttia, kun työpaikoilla nousu on ollut 672 prosenttia ja teollisuudessa 626 prosenttia. Ensi silmäyksellä tämä osoittaa, että kodeissa käytetyn sähkön hinta heijastuu välillisesti teollisuuden ja työpaikan tilaajaryhmiin.

"Palautumista järjestelmään vuonna 2016 pitäisi arvioida"

Vaikka sähkön hinnannousut kiinnittävät huomiota, energiamarkkinoiden toimijoiden mukaan sähkömarkkinoiden ongelmat eivät ole parantuneet vuoden 2017 jälkeen. Samanlaisia ​​ongelmia on havaittavissa erityisesti viime jakson makrotalouden tiedoissa. Näkyvien näkemysten joukossa on kuitenkin se, että tilanne vuonna 2016 ja sitä ennen on nykyistä parempi sekä energiamarkkinoiden että yleisen talouden näkökulmasta. Myös taloustiedot tukevat näitä näkemyksiä. Energiaekonomisti ja encazip.comin perustaja Çağada Kırmızı totesi, että sähkön hinnoittelussa vuonna 2016 sovelletun järjestelmän pitäisi nousta jälleen esiin, "Kun tarkastelemme vuoden 2016 sähkön hinnoittelua, teollisuuden ja maatalouden tilaajaryhmät käyttävät sähköä alhaisemmalla hinnalla. hinta kuin muut tilaajaryhmät ja siten koko inflaatio, erityisesti inflaatio.makrotalouden tiedot osoittavat suhteellisen positiivista kurssia. Toisaalta se, että kodin ja työpaikan sähkön hinnat ovat samat, kiinnittää huomiota oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi hinnoitteluksi. Taseen muutoksen myötä työpaikat kuluttavat sähköä vuonna 2022 138 % korkeammalla hinnalla kuin kodit ja teollisuus tuottajat 110 % korkeammalla hinnalla. Tuottaja- ja työpaikkakustannusten nousu heijastuu luonnollisesti kaikkiin kuluttajatuotteisiin neulasta lankaan. Korostaen, että Euroopassa toteutetaan strategiaa tarjota maamme tuottajalle vuonna 2016 halvempaa sähköä ja siten Euroopan maiden taloudet ovat vahvistuneet, Krim jatkoi: Halvemman sähkön soveltamisen vaikutus sähkön sijaan kokonaisuuteen. talous oli varsin positiivinen. Tilanne kuitenkin muuttui myöhemmin ja talojen sähkön hinta pidettiin alhaisena muiden tilaajaryhmien liian korkeiden hintojen kustannuksella. Vaikka tilanne näyttää ensi silmäyksellä olevan kotikuluttajien eduksi, se tarkoittaa itse asiassa korkeita tuottajahintoja, kaikkien tuotteiden korkeampia hintoja ja korkeampia kustannuksia kansalaisille. Ottaen huomioon sekä eurooppalaiset esimerkit että maamme kokemukset, vuoden 2016 järjestelmään paluuta tulisi ehdottomasti arvioida ongelmien ratkaisemiseksi.

"Tulisi ottaa käyttöön markkinakustannuksiin perustuva tariffi"

Toteamalla, että siirtyminen markkinakustannuksiin perustuvaan tariffiin ratkaisee kaikkien tilaajien ongelmat lyhyellä aikavälillä, Krim sanoi: ”Viimeinen resurssitoimitustariffi -niminen sovellus, jota sovelletaan sähkömarkkinoiden paljon kuluttaviin käyttäjiin, sähkönkorotuskysymys on kadonnut kokonaan. Sovelluksella sähkön kuluttajahinnat määräytyvät sähkömarkkinoilla syntyvien kustannusten mukaan siten, että kuluttajat ja tuottajat hyötyvät mahdollisimman paljon, kun taas tämän tasapuolisen järjestelmän käyttäjät eivät reagoi sähkön nousuun. Koska hinnat määräävät vapaat markkinat, ei valtio. Toisaalta valtion sääntely- ja valvontarooli markkinapuolella jatkuu edelleen, ja kohtuuton kustannusten nousu estetään esimerkiksi soveltamalla kattohintaa markkinoilla. Tässä rakenteessa kuluttajille, jotka eivät ole vaihtaneet toimittajaa, sovellettava hinta määräytyy lisäämällä markkinahintojen päälle kohtuullinen marginaali. Jos tätä menetelmää sovellettaisiin kaikkiin kuluttajiin, työpaikat käyttäisivät sähköä 45 prosenttia halvemmalla, teollisuusyritykset 28 prosenttia ja kodin korkeatasoiset kuluttajat 20 prosenttia halvemmalla. Tämän sovelluksen soveltaminen paljon kuluttaviin kuluttajiin kaikkiin tilaajaryhmiin, mukaan lukien kodit, ratkaisee kaikki ongelmat lyhyellä aikavälillä ja hinnat ovat huomattavasti halvempia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vapaiden markkinoiden dynamiikan toimiessa."

“EÜAŞ hinnat ovat alhaiset, mutta käsitys on väärä”

Puhuessaan myös Sähköntuotanto Osakeyhtiön (EÜAŞ) sähkön myynnin hinnoista 21 valtuutetulle toimittajayhtiölle Kırık sanoi: "Toinen kiistanalainen sovellus on EÜAŞn julkisista voimalaitoksista tehty halpa myynti. Nykykäytännön mukaan markkinoiden sähkökustannusten ollessa 1,1 TL, EÜAŞn voimalaitosten sähkö myydään 0,32:lle määrätylle toimittajalle hintaan 21 TL. Vaikka tämä käytäntö luo epäreilua kilpailua näiden 21 yrityksen muille sähköntoimittajille, EÜAŞn voimalaitosten osuus sähkön kokonaistuotannosta on vain 18 prosenttia, joten EÜAŞn voimalaitoksista eri tavalla tehty myynti voi kohdata vain hyvin pienen osa sähköntarpeesta, mikä on jo lähes vastaa kulutusta matalatasoisessa asuntotariffissa.” sanoi.

"Vapaat markkinat ovat siunaus kuluttajille"

Vaikka sähkömarkkinoiden vapauttamisen ja yksityistämisen perusta luotiin 1980-luvulla, todellinen vapauttaminen ja yksityistäminen hyväksyttiin Turkin kansalliskokouksessa 57. helmikuuta 8 Turkin kansalliskokoukselle päätöksellä esitetyn perustelun jälkeen. Turkin 2000. hallituksen ministerineuvosto teki 20. joulukuuta 2001. Se toteutettiin sähkömarkkinalailla nro 4628. Markkinoiden vapautuessa pääomavirrat avautuivat sekä sähkön tuotannossa että muilla teknisillä ja ei-teknisille aloille, ja markkinat kasvoivat 20 prosenttia viimeisen 224 vuoden aikana asennetulla teholla mitattuna. Krimi perusteli näkemyksiään sähkömarkkinoiden yksityistämiskeskusteluista: "Sähkömarkkinoiden yksityistämisestä ei ole enää tarvetta keskustella. Koska siitä on kulunut ainakin 20 vuotta. Tällä hetkellä keskitytään siihen, miten parhaiten turvataan vapaat markkinaolosuhteet. Vapaiden markkinaolosuhteiden täysin toimiessa kilpailu avautuu ja kuluttajat saavat maksimaalisen hyödyn minimihinnalla. Kuluttajille on paljon hyödyllisempää, jos emme ilmaise näkemyksiämme menneisyydestä vaan siitä, kuinka voimme parantaa nykyistä järjestelmää." sanoi.

"Ratkaisu on kustannusperusteisessa tariffissa"

Krimi korosti, että interventiot häiritsevät vapaiden markkinoiden dynamiikkaa ja että todellista hyötyä voidaan saada markkinoilla, joihin ei puututa vaan pidetään hallinnassa, Krimi sanoi: ”Nykyinen tariffirakenne kumpikin asettaa kustannukset kauppiaiden selkään. ja teollisuuden ja estää kuluttajia osallistumasta markkinoille. Ainoa tapa vähentää sähkölaskuja asialistallamme on siirtyä kustannusperusteiseen tariffiin kaikille tilaajaryhmille, mukaan lukien kodille, ja jos tukea tarvitaan, se myönnetään kuluttajille, jotka tuottavat ja vievät. Tällä tavalla kuluttajat ymmärtävät, että he maksavat käyttämänsä energian todelliset kustannukset ja ovat vähemmän herkkiä hinnankorotuksille. Toisaalta pienituloiset kuluttajat voivat viihtyä pitämällä sähkön hinnan alhaisena alhaisen tason kuluttajille. Tässä menetelmässä EÜAŞn kapasiteetti riittää ja alemman tason sähkön hintaa voidaan edelleen alentaa."

Ole ensimmäinen, joka kommentoi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*