Tänään historiassa: Turkin suuri kansalliskokous on myöntänyt Antepille veteraanitittelin

8. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 39. päivä. Päivää on vuoden loppuun jäljellä 326.

rautatie

• 8. helmikuuta 1918 Hicazin rautatieasema tuhosi 1100 kiskoa, 12 siltaa, 25 sähkön pilaria ja 11 kiskoa Cüdan aseman lähellä. Medinan yhteys pohjoiseen on tullut kohtaan.

Tapahtumat

• 1587 – Skotlannin kuningatar Mary Stuart mestattiin. Kuningatar Marya, joka teloitettiin 19 vuoden vankilassa, syytettiin kuningatar Elisabet I:n salamurhasuunnitelmasta.
• 1904 - Venäjän ja Japanin sota alkaa, kun japanilaiset tekevät yllätyshyökkäyksen Kiinan Port Arthurin satamaan tuhoten Venäjän laivaston ja estäen sen kulkemisen.
• 1915 – kirjoittanut DW Griffith Kansakunnan syntymä (Kansakunnan synty) esitettiin ensimmäistä kertaa Los Angelesissa.
• 1919 - Istanbuliin miehitysjoukkojen komentajaksi nimitetty ranskalainen kenraali Louis Franchet d'Espèrey saapui Istanbuliin niin sanotulla voimannäytöksellä ohittamalla hevosensa kanssa Turkin lipun.
• 1921 – Turkin suuri kansalliskokous antoi Antepille Gazi-tittelin.
• 1922 – Gaziancak-sanomalehden ensimmäinen numero julkaistiin Gaziantepissa. Lehti, jossa oli 285 numeroa, suljettiin vuonna 1925.
• 1922 – Yhdysvaltain presidentti Warren G. Harding esitteli ensimmäisen radion Valkoisessa talossa.
• 1924 – Kuolemanrangaistus: Nevadasta tuli ensimmäinen osavaltio Yhdysvalloissa, joka toteutti kuolemanrangaistuksen kaasulla.
• 1930 - ilta Sanomalehden järjestämässä viestikilpailussa osallistuivat Galatasaray, Beşiktaş, Robert College, Fenerbahçe ja İstanbulspor. Robert College voitti kilpailun nopeimmalla paluullaan 26 minuutissa.
• 1935 – Turkin suuren kansalliskokouksen viides vaalikausi pidettiin. Turkkilaiset naiset käyttivät oikeuttaan äänestää ja tulla valituksi ensimmäistä kertaa. Republikaanien kansanpuolue (CHF) hallitsee edelleen. 5 naisedustajaa pääsi eduskuntaan ensimmäistä kertaa. Välivaaleissa tämä luku nousi 17:aan. Naispuolueiden suhde eduskunnan 18 kansanedustajaan on tällä ajanjaksolla 395 prosenttia.
• 1937 – Metsälaki hyväksyttiin.
• 1951 – Sabiha Gökçen, Atatürkin adoptiotytär ja Turkin ensimmäinen naispuolinen hävittäjälentäjä, haki Korean sotaan lentäjänä. Sabiha Gökçenin aloitetta käsiteltiin laajasti lännen lehdistössä. Gökçenin pyyntöä ei kuitenkaan voitu toteuttaa, koska Yhdysvaltain armeijassa ei ollut naislentäjiä.
• 1956 – sanomalehtien sivumäärä on rajoitettu; Arpajaiset ja jättipotit ovat kiellettyjä.
• 1956 - Fasaani Osman, huijareiden kuningas, saatiin kiinni Bursasta.
• 1958 - Bobby Fischer on vasta 15-vuotias ja hänestä tulee shakin maailmanmestari.
• 1962 - Poliisi puuttuu mielenosoittajiin salaisen armeijan pommi-iskuja vastaan ​​Ranskassa; 8 ihmistä kuoli.
• 1962 – Turkin tasavallan matkailupankki aloitti toimintansa.
• 1963 – John F. Kennedyn hallinto kielsi kaikenlaiset matkustaminen, taloudelliset ja kaupalliset suhteet Yhdysvaltain kansalaisten ja Kuuban välillä.
• 1963 - Abdüsselam Arifin johtamat Baathist-upseerit ottivat vallan Irakissa, pääministeri Abdülkerim Kasım tapettiin.
• 1969 – TRT perusti television seurantakeskukset neljään Ankaran kylään katsomaan kylän televisiolähetyksiä.
• 1973 - Oikeudenkäynti eläkkeellä olevaa kenraaliluutnanttia Cemal Madanoğlua vastaan, joka oli entinen kansallisen yhtenäisyyden komitean jäsen, ja 31 hänen ystävänsä, alkoi. Cemal Madanoğlua ja hänen ystäviään syytettiin siitä, että he yrittivät muuttaa perustuslakia kokonaan tai osittain hajottamalla kansalliskokouksen.
• 1974 - Amerikkalainen avaruusasema Skylab palasi maan päälle 84 päivän avaruudessa.
• 1974 – Sotilasvallankaappaus Ylä-Voltassa.
• 1976 – Innsbruckissa pidetyt talviolympialaiset lähetettiin TRT-televisiossa.
• 1976 – Englannin piti puolustaa itseään Strasbourgissa. Britanniasta väitettiin, että hän kidutti IRA:n (Irlannin republikaaniarmeijan) vastaajia.
• 1977 – Istanbulin sanomalehtien hinta nousi 2 liiraan.
• 1977 – Ministerineuvosto lykkäsi lakkoasi toisen kerran.
• 1980: Prosessi, joka johti 12. syyskuuta 1980 vallankaappaukseen Turkissa (1979 - 12. syyskuuta 1980): Istanbulissa siepattiin 6 Migrosille kuulunutta ruokaa myyvää kuorma-autoa, ruoka ryöstettiin, kuorma-autot tuhottiin. Ankarassa ryöstettiin 4 kauppaa.
• 1980 – 55 tuhatta työntekijää teki yhden päivän työpysähdyksen Izmirissä. Toimiin ryhtyneet työntekijät olivat Vallankumouksellisten työväenliittojen liittoon (DİSK) kuuluvien ammattiliittojen jäseniä.
• 1980 – Tarişin tapahtumat: Tarişin työntekijät valtasivat osan yrityksestä. Çiğli İplikin tehtaan työntekijät sulkivat tehtaan ovet ja pystyttivät barrikadeja.
• 1983 - Presidentti Kenan Evren sanoi, että abortti ei ole synti. Evren myöntäisi naisille oikeuden aborttiin 27. toukokuuta 1983.
• 1984 – Talviolympialaiset alkoivat Sarajevossa.
• 1985 – Toimenpide määrättiin Hisarbankin, Istanbul Bankin ja Ortadoğu İktisat Bankin (Odibank) 66 johtajan kiinteistöille. Ömer Çavuşoğlu, Ahmet Kozanoğlu, Melih Saydam ja Özer Uçaran Çiller ovat niitä pankkiireja, joiden omaisuus on otettu haltuun.
• 1986 – Kuuden vuoden jälkeen ensimmäinen työväenmarssi pidettiin Balıkesirissa. Marssiin osallistui noin 6 ihmistä.
• 1989 - Boeing 707 -matkustajakone syöksyi Azoreilla Portugalin edustalla: 144 ihmistä kuolee.
• 1990 – Amasya Yeniceltekiin haudatut 63 työntekijää menetti toivonsa. Kaivoksen ilmakuilut betonoitiin. Edellisenä päivänä tapahtuneen patron räjähdyksen kuolonuhrien määrä on noussut 66:een.
• 1991 – 81 runoilijaa julkaisi yhteisen runon, jonka he valmistivat kirjoittamalla rivin sotaa vastaan.
• 1992 – Unal Erkan nimitettiin hätätilan aluekuvernööriksi.
• 1994 – Erdal Çelik voitti 16. kansainvälisen Cavon-laulukilpailun. Çelik osallistui kilpailuun kappaleella "Like A Gift".
• 1994 – TEKEL-tuotteita nostettiin 13,04 16,67 prosenttiin.
• 1999 - Jordanian kuningas Hussein haudattiin seremoniassa Ammanissa.
• 2000 – Valtioneuvoston 10. kamari hylkäsi yksimielisesti FP:stä Istanbulin varajäseneksi valitun Merve Kavakçın pyynnön kumota ministerineuvoston päätös Turkin kansalaisuuden menettämisestä.
• 2001 – Bonnin pääsyyttäjänviraston entistä pääministeriä Helmut Kohlia vastaan ​​nostama oikeusjuttu kristillisdemokraattiselle puolueelle (CDU) saaduista synkistä lahjoituksista päätettiin maksamalla 150 tuhannen euron sakko.
• 2001 - Presidentti Ahmet Necdet Sezer ei allekirjoittanut asetusluonnosta, joka salli Esad Coşanin ja hänen vävynsä Ali Yücel Uyarelin hautaamisen Süleymaniye-moskeijan hautausmaalle, ja lähetti sen takaisin pääministeriölle.
• 2001 – Ayşen Başaranin perhe, jonka vasen käsi amputoitiin kyynärpäästä väärän ruiskeen vuoksi SSK:n sairaalassa Lüleburgazin alueella Kırklarelissa, saatiin päätökseen vuonna 1996. SSK:ta vastaan ​​nostettu korvauskanne saatiin päätökseen. Oikeus päätti maksaa Başaranin perheelle 119 miljardia liiraa aineetonta vahingonkorvausta laillisine korkoineen.
• 2002 – Korkeimman oikeuden 6. rikosjaosto kumosi tuomiot erilaisista vankeusrangaistuksista, jotka annettiin 5 syytetylle "Yüksekova Gang" -jutussa.
• 2002 - Talviolympialaiset alkoivat Salt Lake Cityssä.
• 2004 – Amerikkalainen laulaja Beyoncé voitti viisi Grammy-palkintoa.
• 2005 - Tulitauko saavutettiin Egyptissä allekirjoitetulla sopimuksella Israelin pääministerin Ariel Sharonin ja Palestiinan johtajan Mahmoud Abbasin välillä.

syntymät

• 412 – Proklos, kreikkalainen filosofi (k. 485)
• 882 – Mohammed bin Togac, hän oli Ferganasta kotoisin olevan Ihşidi-dynastian perustaja (k. 946)
• 1191 – II. Jaroslav, Vladimirin suurruhtinas 1238–1246 (k. 1246)
• 1591 – Guercino, italialainen taidemaalari (k. 1666)
• 1688 – Emanuel Swedenborg, ruotsalainen tiedemies (k. 1772)
• 1700 – Daniel Bernoulli, sveitsiläinen matemaatikko (k. 1782)
• 1720 – Sakuramachi, Japanin 115. perinteinen keisari (k. 1750)
• 1741 – André Ernest Modeste Grétry, ranskalainen oopperasäveltäjä (k. 1813)
• 1787 – Giovanni Gussone, italialainen akateemikko ja kasvitieteilijä (k. 1866)
• 1819 – John Ruskin, englantilainen kirjailija, runoilija, taide- ja yhteiskuntakriitikko (k. 1900)
• 1823 – Károly Alexy, unkarilainen kuvanveistäjä (k. 1880)
• 1825 – Henry Walter Bates, englantilainen luonnontieteilijä ja tutkimusmatkailija (k. 1892)
• 1828 Jules Verne, ranskalainen kirjailija (k. 1905)
• 1828 – Antonio Cánovas del Castillo, Espanjan pääministeri (k. 1897)
• 1830 – Abdulaziz, ottomaanien valtakunnan 32. sulttaani (k. 1876)
• 1834 – Dmitri Mendelejev, venäläinen kemisti (k. 1907)
• 1845 – Francis Ysidro Edgeworth, irlantilainen filosofi ja poliittinen taloustieteilijä (k. 1926)
• 1845 – Anton Weichselbaum, itävaltalainen patologi ja bakteriologi (k. 1920)
• 1851 – Kate Chopin, yhdysvaltalainen novellikirjailija (k. 1904)
• 1856 – Édouard Delamare-Deboutteville, ranskalainen teollisuusmies ja insinööri (k. 1901)
• 1856 – Léon Bakst, venäläinen taiteilija (k. 1924)
• 1859 – Gabriele Reuter, saksalainen kirjainnainen (k. 1941)
• 1867 – Antonius Johannes Jurgens, saksalainen valmistaja (k. 1945)
• 1873 – Mehmed Reşit Bey, ottomaanien sotilas ja valtiomies (k. 1919)
• 1876 ​​- Paula Modersohn-Becker, saksalainen taidemaalari (k. 1907)
• 1878 – Martin Buber, juutalainen filosofi (k. 1965)
• 1880 – Franz Marc, saksalainen taidemaalari (k. 1916)
• 1880 – Malik Bushati, Albanian pääministeri (k. 1946)
• 1883 – Joseph Alois Schumpeter, itävaltalainen taloustieteilijä ja politologi (k. 1950)
• 1888 – Giuseppe Ungaretti, italialainen modernistinen runoilija, toimittaja, esseisti, kriitikko, akateemikko (k. 1970)
• 1888 – Edith Evans, englantilainen elokuva- ja näyttelijä (k. 1976)
• 1894 – King Vidor, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1982)
• 1895 – Horloogiyn Choibalsan, mongolilainen kommunistipoliitikko ja marsalkka (k. 1952)
• 1897 – Zakir Hussein, Intian kolmas presidentti (k. 3)
• 1903 – Tunku Abdulrahman, Malesian pääministeri (k. 1990)
• 1906 – Chester Carlson, yhdysvaltalainen fyysikko ja valokopion keksijä (k. 1968)
• 1921 – Kemal Kafalı, turkkilainen akateemikko ja ITU:n rehtori (k. 2008)
• 1921 – Lana Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1995)
• 1925 – Jack Lemmon, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2001)
• 1926 – Diamando Kumbaki, kreikkalainen partisaani ja aktivisti (Kreikan vastarinnan partisaani, joka taisteli akselivaltoja vastaan ​​toisen maailmansodan aikana) (k. 1944)
• 1931 – James Dean, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1955)
• 1931 – George Whitmore, yhdysvaltalainen vuorikiipeilijä ja ympäristönsuojelija (k. 2021)
• 1932 - John Williams, yhdysvaltalainen säveltäjä
• 1933 – Uno Palu, virolainen kymmenottelu
• 1934 – Erk Yurtsever, turkkilainen runoilija, kirjailija ja turkologi (k. 2017)
• 1940 – Ted Koppel, yhdysvaltalainen toimittaja
• 1941 – Nick Nolte, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1944 – Roger Lloyd-Pack, englantilainen näyttelijä (k. 2014)
• 1946 – James Franklin Jeffrey, amerikkalainen diplomaatti ja entinen Yhdysvaltain suurlähettiläs Ankarassa
• 1957 – Mehmet Ali Erbil, turkkilainen näyttelijä ja showman
• 1961 – Vince Neil, yhdysvaltalainen rockmuusikko ja yhtyeen (Mötley Crüe) laulaja
• 1962 – Mehmet Çepic, turkkilainen näyttelijä ja ääninäyttelijä
• 1966 – Hristo Stoichkov, bulgarialainen jalkapalloilija
• 1968 – Budi Anduk, indonesialainen näyttelijä (k. 2016)
• 1970 – Cüneyt Özdemir, turkkilainen toimittaja, juontaja ja kirjailija
• 1974 – Seth Green, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko, ääninäyttelijä, tv-tuottaja ja käsikirjoittaja
• 1978 – Gökhan Tepe, turkkilainen laulaja, näyttelijä ja säveltäjä
• 1980 – Bilge Kösebalaban, turkkilainen muusikko ja Direc-t-yhtyeen kitaristi ja laulaja
• 1981 – Steve Gohouri, Norsunluurannikon jalkapalloilija (k. 2015)
• 1983 – Atiba Hutchinson, kanadalainen jalkapalloilija
• 1984 – Manon Flier, hollantilainen lentopalloilija
• 1987 – Carolina Kostner, italialainen taitoluistelija
• 1989 – Bronte Barratt, australialainen uimari
• 1990 – Ozan Kozan, turkkilainen radiojuontaja
• 1995 – Jordan Todosey, kanadalainen näyttelijä
• 1995 – Mijat Gaćinović, serbialainen jalkapalloilija
• 1996 - Kennedy on brasilialainen jalkapalloilija.

ase

• 1204 – Nikolaus, Bysantin keisari (s. ?)
• 1265 – Hulagu Khan, Mongolian hallitsija, Ilkhanaatin osavaltion perustaja (s. 1217)
• 1587 – Mary Stuart, Skotlannin kuningatar (s. 1542)
• 1640 – IV. Murat, ottomaanien valtakunnan 17. sulttaani (s. 1612)
• 1696 – Ivan V, Venäjän tsaari (s. 1666)
• 1709 – Giuseppe Torelli, italialainen säveltäjä (s. 1658)
• 1725 – Pietari I, Venäjän tsaari (s. 1672)
• 1751 – Nicola Salvi, italialainen arkkitehti ja kuvanveistäjä (s. 1697)
• 1804 – Joseph Priestley, englantilainen kemisti ja filosofi (s. 1733)
• 1813 – Tadeusz Czacki, puolalainen historioitsija, pedagogi ja parastieteilijä (s. 1765)
• 1829 – Cristóbal Mendoza, Venezuelan ensimmäinen pääministeri (s. 1772)
• 1849 – France Prešeren, slovenialainen runoilija (s. 1800)
• 1860 – Carl Edvard Rotwitt, tanskalainen poliitikko (s. 1812)
• 1874 – David Strauss, saksalainen teologi ja filosofi (s. 1808)
• 1885 – Nikolai Severtzov, venäläinen luonnonhistorioitsija (s. 1827)
• 1886 – Ivan Aksakov, venäläinen toimittaja ja poliittinen kirjailija (s. 1823)
• 1894 – Robert Michael Ballantyne, skotlantilainen kirjailija (s. 1825)
• 1906 – Johanna Hiedler, Adolf Hitlerin (s. 1830) äidin isoäiti
• 1921 – Peter Aleksejevitš Kropotkin, venäläinen kirjailija ja anarkistiteoreetikko (s. 1842)
• 1935 – Max Liebermann, saksalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1847)
• 1936 – Charles Curtis, yhdysvaltalainen lakimies ja poliitikko (s. 1860)
• 1945 – Robert Mallet-Stevens, ranskalainen arkkitehti ja suunnittelija (s. 1886)
• 1946 – Felix Hoffmann, saksalainen kemisti, keksijä ja farmaseutti (s. 1868)
• 1954 – Abidin Daver, turkkilainen toimittaja ja kirjailija (s. 1886)
• 1957 – Walther Bothe, saksalainen matemaatikko, kemisti, fyysikko ja fysiikan Nobel-palkinnon saaja (s. 1891)
• 1963 – Ali Saim Ülgen, turkkilainen arkkitehti ja restauraattori (s. 1913)
• 1963 – Ernst Glaeser, saksalainen kirjailija (s. 1902)
• 1974 – Fritz Zwicky, sveitsiläinen fyysikko ja tähtitieteilijä (s. 1898)
• 1978 – Ahmet Kemal Atay, turkkilainen akateemikko ja Capa Medical Faculty Surgery Clinicin perustaja (s. 1890)
• 1982 – Lauri Virtanen, suomalainen urheilija (s. 1904)
• 1990 – Del Shannon, yhdysvaltalainen laulaja (itsemurha) (s. 1934)
• 1998 – Halldor Laxness, islantilainen kirjailija ja Nobel-palkinnon saaja (s. 1902)
• 1999 – Iris Murdoch, irlantilainen kirjailija ja filosofi (s. 1919)
• 2001 – Ahmet Kabakli, turkkilainen toimittaja ja kirjailija (s. 1924)
• 2004 – Cem Karaca, turkkilainen rockmusiikkitaiteilija, säveltäjä, teatterinäyttelijä ja elokuvanäyttelijä (s. 1945)
• 2007 – Anna Nicole Smith, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1967)
• 2007 – Haluk Cecan, turkkilainen vedenalainen dokumentaari (s. 1946)
• 2010 – John Murtha, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1932)
• 2014 – Eşref Aydın, turkkilainen urheilija (s. 1922)
• 2014 – Maicon on brasilialainen jalkapalloilija (s. 1988)
• 2015 – Rauni-Leena Luukanen-Kilde, suomalainen lääkäri, kirjailija ja ufologi (s. 1939)
• 2015 – Müzeyyen Senar, turkkilainen klassisen musiikin taiteilija (s. 1918)
• 2016 – Amelia Bence, argentiinalainen näyttelijä (s. 1914)
• 2017 – Zeynep Işık, turkkilainen viulisti (s. 1968)
• 2017 – Peter Mansfield, brittiläinen tiedemies, joka voitti Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon Paul Lauterburin kanssa (s. 1933)
• 2017 – Alan Simpson, brittiläinen käsikirjoittaja (s. 1929)
• 2018 – Ben Agajanian, amerikkalainen jalkapalloilija (s. 1919)
• 2018 – Zernigar Ağakişyeva on azerbaidžanilainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä (s. 1945)
• 2018 – Jarrod Bannister, australialainen keihäänheittäjä (s. 1984)
• 2018 – Marie Gruber, saksalainen näyttelijä (s. 1955)
• 2018 – Lovebug Starski, yhdysvaltalainen räppäri (s. 1960)
• 2019 – Dick Kempthorn, entinen amerikkalainen jalkapalloilija ja liikemies (s. 1926)
• 2019 – Walter Munk, amerikkalais-itävaltalainen valtameritutkija, geologi, akateemikko ja tiedemies (s. 1917)
• 2019 – Sergei Jurski, neuvosto-venäläinen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (s. 1935)
• 2020 – Robert Conrad, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja stuntman (s. 1935)
• 2020 – Paula Kelly, Amerikkalainen näyttelijä, tanssija ja laulaja (s. 1942)
• 2021 – Roza Akkucukova, venäläis-neuvostoliittolainen poplaulaja (s. 1950)
• 2021 – Jean-Claude Carrière, Akatemian kunniakirjailija, käsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja (s. 1931)
• 2021 – Carla Cimenti, italialainen vuorikiipeilijä (s. 1975)
• 2021 – Graham-päivä, Englantilainen jalkapalloilija (s. 1953)
• 2021 – Adam Kopczyński, puolalainen jääkiekkoilija (s. 1948)
• 2021 – Cyril Mango, brittiläinen Bysantin valtakunnan historian, taiteen ja arkkitehtuurin asiantuntija (s. 1928)
• 2021 – Rynagh O'Grady, irlantilainen näyttelijä (s. 1951)
• 2021 – Mary Wilson, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1944)
• 2021 – Beatriz Yamamoto Cázarez, meksikolainen poliitikko (s. 1957)