Tänään historiassa: Sulttaani Abdulazizin rakentama Ciragan-palatsi paloi

19. tammikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 19. päivä. Päivää on vuoden loppuun jäljellä 346.

rautatie

• 19 tammikuu 1884 Mersin-Adanan linjarakentaminen alkoi seremonialla.
• 19 tammikuu 1891 Thessalonikin luostari Ottomanin rautatieyhtiö perustettiin hyväksymällä työjärjestys. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Istanbulissa, ja sen pääkaupunki on 20 miljoonaa frangia (880 tuhat ottomaanien liras).
• 19 tammikuu 2004 30 alkoi myydä tietokoneistettuja lippuja työpaikalla.

Tapahtumat

• 1474 – Köpingistä tuli kaupunki Ruotsissa.
• 1829 – Johann Wolfgang von Goethen teos Faust esitetään ensimmäistä kertaa.
• 1853 - Giuseppe Verdin ooppera "Il Trovatore" esitetään Roomassa.
• 1861 – Georgia erosi Yhdysvalloista.
• 1903 – Ranskalainen pyöräilijä Maurice Garin voitti ensimmäisen Tour de Francen pyöräilykilpailun. Kun 19 päivää kestäneelle 2.428 59 kilometrin kiertueelle osallistui 20 kilpailijaa, vain XNUMX ratsastajaa pääsi maaliin.
• 1910 – Çırağanin palatsi paloi. Palatsin rakensi sulttaani Abdulaziz.
• 1915 – George Claude patentoi neonputket käytettäväksi mainonnassa.
• 1915 – Saksan valtakunta suorittaa ensimmäisen ilmaiskun ilmalaivoilla Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
• 1923 – Ankarassa Ali Şükrü Beyn julkaisema Tan-sanomalehden ensimmäinen numero julkaistiin.
• 1935 – Ensimmäiset Y-muotoiset miesten alushousut tulevat myyntiin Marshall Field&Co:ssa.
• 1937 - Amerikkalainen miljonääri nimeltä Howard Hughes teki nopeusennätyksen lentämällä Los Angelesista Newarkiin (New Jersey) 7 tunnissa 28 minuutissa.
• 1941 – II. Toinen maailmansota: Brittijoukot hyökkäävät Eritreaan.
• 1942 – II. Toinen maailmansota: Japanilaiset joukot miehittivät Burman.
• 1945 – Deutsche Bank ja Deutsche Orientbank lopettivat toimintansa Turkissa ja aloittivat valmistelut selvitystilaan.
• 1949 - Kuuba tunnusti diplomaattisesti Israelin.
• 1950 – Turkkiin päätettiin perustaa työtuomioistuimet.
• 1950 – Kiinan johtaja Mao Zedong tunnusti Pohjois-Vietnamin Ho Chi Minghin johdolla.
• 1956 – Akis-lehden päätoimittaja Cüneyt Arcayürek vapautettiin syytteestä. Arcayürekiä vastaan ​​nostettiin oikeusjuttu hänen artikkelistaan ​​"Kun kissa tuli, hiiret juoksivat karkuun".
• 1959 - Amerikan yhdysvaltojen kanssa allekirjoitettu pakkolunastus- ja takavarikointitakuusopimus hyväksyttiin Turkin suuressa kansalliskokouksessa. Sopimusta kuvattiin lehdistössä paluuksi antautumiseen.
• 1960 – Turkin sosialistinen puolue aloitti toimintansa. Ylijohtaja Prof. Atif Akgüç tuotiin sisään.
• 1960 – Ruotsin pääkaupungista Tukholmasta Ankaraan saapunut Scandinavian Airlinesin (SAS) matkustajakone syöksyi Esenboğan lentokentän lähelle ja kuoli 42 ihmistä.
• 1961 – Istanbulissa päätettiin olla antamatta rekisterikilpiä hevoskärryille.
• 1961 – Yassıada-oikeudenkäynnit jatkuvat; İpar-asiassa syytetyt Adnan Menderes, Fatin Rüştü Zorlu, Hasan Polatkan, Medeni Berk, Hayrettin Erkmen ja laivanomistaja Ali İpar tuomittiin.
• 1966 – Nehrun tytär Indira Gandhista tulee Intian pääministeri.
• 1969 – Yhdysvaltain suurlähettiläs Robert Komer eroaa. Opiskelijat polttivat Robert Komerin toimistoauton hänen vieraillessaan Lähi-idän teknillisessä yliopistossa 6. tammikuuta.
• 1969 - Prahassa Jan Palach-niminen opiskelija kuolee kolme päivää sen jälkeen, kun hän sytytti itsensä tuleen protestoidakseen Neuvostoliiton Tšekkoslovakian hyökkäystä vastaan. Prahassa järjestettiin mielenosoituksia.
• 1977 – Lumisade Miami-Floridassa: Ensimmäistä kertaa Floridan historiassa.
• Viimeinen vuosina 1978–1938 valmistetuista Volkswagen Beetle (Turtle) -malliautoista valmistettiin Volkswagenin Emdenin tehtailla. Kilpikonnien tuotanto jatkuu vuoteen 2003 asti Latinalaisessa Amerikassa.
• 1981 – Bakırköyn työtuomioistuin nimitti luottamusmiehen Vallankumouksellisten työväenliittojen liittoon (DİSK).
• 1983 - Natsien sotarikollinen Klaus Barbie, joka tunnetaan myös nimellä Lyonin teurastaja, pidätetään Boliviassa.
• 1983 - Apple-yhtiö julkistaa Apple Lisan, ensimmäisen kaupallisen tietokoneen, jossa on hiiri ja "graafinen käyttöliittymä".
• 1983 - Kaksi nationalistia, jotka olivat oikeudenkäynnissä Niksarin yleisen syyttäjän Nihat Gerçekin murhasta, tuomittiin.
• 1988 – Sosiaalidemokraattisen populistisen puolueen (SHP) varajäsen Mehmet Ali Eren sanoi, että Turkissa on kurdiongelma ja kurdeja sorretaan. Tapahtumat puhkesivat Turkin suuressa kansalliskokouksessa.
• 1992 – Vallankumouksellisen ammattiliittojen keskusliiton (DISK) yleiskokous pidettiin; Kemal Nebioğlu valittiin toimitusjohtajaksi.
• 1997 - Yasser Arafat saapui Hebroniin ensimmäistä kertaa 30 vuoteen juhlimaan Hebronin, viimeisen Israelin hallinnassa olevan Länsirannan kaupungin, luovuttamista Palestiinalle.
• 1998 - Kenan Şeranoğlu-niminen henkilö keräsi 30 biljoonaa liiraa 8,6 tuhannelta ihmiseltä Titan Saadet Chain -nimellä. Şeranoğlu ja 15 syytettyä, mukaan lukien hänen isänsä, tuomittiin 7. kesäkuuta erilaisiin vankeusrangaistuksiin petoksesta.
• 2004 - Rubia-niminen koira rikkoi tällä alueella maailmanennätyksen kiipeämällä Aconcagua-vuoren huipulle.
• 2005 - Työntekijät, jotka vastustivat päätöstä sulkea SEKA Izmit -tehdas, päättivät olla poistumatta tehtaalta.
• 2005 - "Turkkilaiset: Journey of the Millenium 600-1600" -näyttely avattiin Royal Academy of Artsissa Lontoossa.
• 2006 - NASA:n avaruusluotain New Horizons aloitti matkansa kohti Plutoa.
• 2007 – Toimittaja Hrant Dink kuoli aseellisen hyökkäyksen seurauksena.
• 2010 - Hamasin johtaja Mahmoud al-Mabhuh tapettiin hotellissaan Dubaissa.
• 2011 - Rizen varajäsen Mesut Yılmaz erosi demokraattipuolueesta. Eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden määrä putosi kuuteen.

syntymät

• 1736 – James Watt, skotlantilainen keksijä (joka auttoi käynnistämään teollisen vallankumouksen keksimällä höyrykoneen) (k. 1819)
• 1798 – Auguste Comte, ranskalainen filosofi (jota pidetään sosiologian ja positivismin perustajana) (k. 1857)
• 1802 – Sylvain Van de Weyer, Belgian pääministeri (k. 1874)
• 1803 – Sarah Helen Whitman, yhdysvaltalainen runoilija, esseisti, transsendentalisti ja spiritualisti (k. 1878)
• 1807 – Robert Edward Lee, amerikkalainen kenraali (k. 1870)
• 1808 – Lysander Spooner, amerikkalainen poliittinen ajattelija, esseisti ja pamflettien kirjoittaja, unitaari, abolitionisti (k. 1887)
• 1809 – Edgar Allan Poe, yhdysvaltalainen tarinankertoja, runoilija, kriitikko ja kustantaja (k. 1849)
• 1830 – Johanna Hiedler, Adolf Hitlerin (k. 1906) äidin isoäiti
• 1839 – Paul Cezanne, ranskalainen taidemaalari (yksi suurimmista post-impressionistisista taiteilijoista ja kubismin pioneeri) (k. 1906)
• 1851 – Jacobus Kapteyn, hollantilainen tähtitieteilijä (k. 1922)
• 1863 – Werner Sombart, saksalainen taloustieteilijä ja sosiologi (k. 1941)
• 1863 – Aleksanteri Serafimovitš, neuvostokirjailija (k. 1949)
• 1865 – Valentin Serov, venäläinen taidemaalari (k. 1911)
• 1866 – Carl Theodor Zahle, Tanskan pääministeri (k. 1946)
• 1871 – Dame Gruev, bulgarialainen vallankumouksellinen (k. 1906)
• 1873 – Hamide Javanshir, azerbaidžanilainen filantrooppi ja naisten oikeuksien aktivisti (k. 1955)
• 1873 – Duff Pattullo, Brittiläisen Kolumbian 22. pääministeri (k. 1956)
• 1878 – Herbert Chapman, englantilainen jalkapalloilija ja manageri (k. 1934)
• 1879 – Guido Fubini, italialainen matemaatikko (k. 1943)
• 1882 – Selahattin Adil, turkkilainen sotilas ja poliitikko (k. 1961)
• 1884 – Ivan Mayski, Neuvostoliiton diplomaatti, historioitsija ja poliitikko (k. 1975)
• 1890 – Ferruccio Parri, Italian 43. pääministeri (k. 1981)
• 1890 – Fevzi al-Kavukçu, arabisotilas ja poliitikko (k. 1977)
• 1892 – Ólafur Thors, Islannin pääministeri (k. 1964)
• 1897 – Emil Maurice, saksalainen poliitikko (k. 1972)
• 1912 – Leonid Vitalijevitš Kantorovich, Neuvostoliiton matemaatikko ja ekonomisti (jaettu 1975 taloustieteen Nobel-palkinnon Tjalling Koopmansin kanssa) (k. 1986)
• 1921 – Patricia Highsmith, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1995)
• 1923 – Markus Wolf, itäsaksalainen vakooja ja Stasin presidentti (k. 2006)
• 1931 – Altan Günbay, turkkilainen elokuvanäyttelijä (k. 2014)
• 1933 – Suphi Kaner, turkkilainen näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja (k. 1963)
• 1940 – Güngör Mengi, turkkilainen toimittaja ja kolumnisti
• 1942 – Tamer Yiğit, turkkilainen näyttelijä
• 1943 – Janis Joplin, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä (1960-luvun ensimmäinen valkoinen naisblues-laulaja) (k. 1970)
• 1945 – John Lithgow, yhdysvaltalainen näyttelijä ja muusikko
• 1946 – Dolly Parton, yhdysvaltalainen kantrilaulaja
• 1949 – Robert Palmer, englantilainen laulaja (k. 2003)
• 1954 – Cindy Sherman, yhdysvaltalainen taidevalokuvaaja ja elokuvaohjaaja
• 1961 – Hakan Aytekin, turkkilainen dokumenttielokuvaohjaaja
• 1961 – Hayri Sezgin, turkkilainen painija (k. 2013)
• 1980 – Jenson Button, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
• 1981 – Asier del Horno, baskilainen jalkapalloilija
• 1984 - Mickey Sumner, englantilainen näyttelijä
• 1985 – Duško Tošić, serbialainen jalkapalloilija
• 1986 – Moussa Sow, ranskalaissyntyinen senegalilainen jalkapalloilija
• 1987 – Huban Öztoprak, turkkilainen teatteri-, tv-sarja- ja elokuvanäyttelijä (k. 2014)
• 1992 – Logan Lerman, yhdysvaltalainen taiteilija
• 1992 – Shawn Johnson, yhdysvaltalainen taiteellinen voimistelija
• 1993 – Gülşah Duman, turkkilainen koripalloilija

ase

• 1467 – Yahya bin Muhammed Münavi, arabialainen fiqh- ja hadith-tutkija (s. 1396)
• 1571 – Paris Bordone, venetsialainen taidemaalari (s. 1500)
• 1629 – Abbas I, Safavid-dynastian 5. hallitsija (s. 1571)
• 1823 – William Lambton, brittiläinen sotilas ja geodeetti (s. 1756)
• 1855 – Jean-Baptiste Paulin Guérin, ranskalainen muotokuvamaalari (s. 1783)
• 1865 – Pierre-Joseph Proudhon, ranskalainen sosialisti ja toimittaja (yksi anarkismin teoreetikoista) (s. 1809)
• 1871 – Charles Gumery, ranskalainen kuvanveistäjä (s. 1827)
• 1949 – Aleksanteri Serafimovitš, neuvostokirjailija (s. 1863)
• 1962 – Onn Jafar, malaijilainen poliitikko (s. 1895)
• 1964 – Firmin Lambot, belgialainen kilpapyöräilijä (s. 1886)
• 1970 – Hamza Humo, bosnialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja kirjailija (s. 1895)
• 1978 – Feridun Çölgeçen, turkkilainen elokuva- ja teatterinäyttelijä (s. 1911)
• 1982 – Ahmet Şükrü Esmer, turkkilainen poliittinen historioitsija ja kirjailija (s. 1891)
• 1982 – Enver Ziya Karal, turkkilainen akateemikko, historioitsija, poliitikko ja Turkin historiallisen seuran puheenjohtaja (s. 1906)
• 1990 – Sebahattin Selek, turkkilainen kirjailija (s. 1921)
• 1990 – Aleksandr Petšerski, johtaja, joka selvisi natsien rikoksista Neuvostoliiton sotavankeja vastaan ​​14. lokakuuta 1943, ja oli yksi Sobiborin tuhoamisleiriltä joukkopaon järjestäjistä (s. 1909)
• 1992 – Sema Savaş, turkkilainen teatteritaiteilija
• 1992 – Yesari Asım Arsoy, klassisen turkkilaisen musiikin säveltäjä (s. 1900)
• 1994 – Necmi Rıza Ahıskan, turkkilainen klassisen musiikin taiteilija (s. 1915)
• 2000 – Bettino Craxi, italialainen poliitikko ja Italian entinen pääministeri (s. 1934)
• 2000 – Hedy Lamarr, itävaltalais-amerikkalainen näyttelijä ja tiedemies (s. 1914)
• 2000 – Sevim Çağlayan, turkkilainen klassisen musiikin taiteilija (s. 1934)
• 2007 – Bam Bam Bigelow, yhdysvaltalainen painija (s. 1961)
• 2007 – Hrant Dink, armenialaistaustainen turkkilainen toimittaja (s. 1954)
• 2007 – Murat Nasyrov, venäläinen laulaja (s. 1969)
• 2008 – Cüneyt Koryürek, turkkilainen toimittaja ja kirjailija (s. 1931)
• 2008 – Suzanne Pleshette, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1937)
• 2008 – Ufuk Esin, turkkilainen akateemikko, arkeologi ja TÜBA:n jäsen (s. 1933)
• 2009 – Abdülkerim Kırca, turkkilainen sotilas (itsemurha) (s. 1956)
• 2011 – Hasan Ünal Nalbantoğlu, turkkilainen akateemikko ja sosiologi (s. 1947)
• 2013 – İsmet Hürmuzlü, turkkilaista alkuperää oleva turkkilainen teatteri-, elokuva- ja tv-sarjanäyttelijä, kirjailija ja ohjaaja (s. 1938)
• 2013 – Toktamış Ateş, turkkilainen akateemikko ja kirjailija (s. 1944)
• 2016 – Ettore Scola, italialainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (s. 1931)
• 2017 – Miguel Ferrer, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä (s. 1955)
• 2019 – Red Sullivan, kanadalainen jääkiekkoammattilainen ja valmentaja (s. 1929)