20. kansallinen koulutusneuvosto alkoi

20. kansallinen koulutusneuvosto alkoi

20. kansallinen koulutusneuvosto alkoi

20. kansallinen koulutusneuvosto kokoontui Ankarassa kaikkien sidosryhmiensä kanssa. Neuvoston avajaisseremonia pidettiin presidenttikompleksissa, johon osallistui presidentti Recep Tayyip Erdoğan. 20. kansallinen koulutusneuvosto kokoontui Ankarassa avaamaan uusia näköaloja ja antamaan suosituksia Turkin kansalliselle koulutusjärjestelmälle maailman ja Turkin kehityksen mukaan.

Seitsemän vuoden tauon jälkeen pidetyn 7. kansallisen koulutusneuvoston avajaiset pidettiin Presidential Complexissa, johon osallistui presidentti Recep Tayyip Erdoğan.

Kiitokset presidentti Recep Tayyip Erdoğanille osallistumisesta avajaisiin ottamalla omistukseensa 20. kansallisen koulutusneuvoston, opetusministeri Mahmut Özer totesi, että maailman kehitys teki tarpeelliseksi arvioida koulutusjärjestelmien nykytilannetta.

Ministeri Özer sanoi, että he päättivät järjestää kahdennenkymmenennen kansallisen koulutusneuvoston koulutuspolitiikan ohjaamiseksi:

”Koulutusjärjestelmä on menestyvä, toimiva ja demokraattinen siinä määrin kuin se täyttää yhteiskunnalliset tarpeet ja vaatimukset. Jos yhteiskunnalliset vaatimukset jätetään huomiotta tai, mikä pahempaa, tukahdutetaan, voimme puhua vain sortavasta koulutusjärjestelmästä. Valitettavasti maamme on usein kohdannut näitä ahdistavia koulutusmääräyksiä menneisyydessä. Perusta monille ongelmille, joita yritämme voittaa koulutusjärjestelmässämme tänään, on sortava koulutuspolitiikka, joka on kaukana menneisyyden sosiaalisista vaatimuksista. Varsinkin 1990-luvun lopulla näimme tasavallan historian ankarimpia ja ahdistavimpia koulutustoimia. Nämä politiikat, jotka ovat kaukana yksilön ja yhteiskunnan kehityksen tavoitteesta ja pyrkivät muokkaamaan yhteiskuntaa sulkemalla pois kansalliset ja henkiset arvomme, ovat saaneet koulutusjärjestelmämme pysähtymään eikä viemään sitä eteenpäin ja aiheuttaneet kroonisia ongelmia. .

Özer totesi, että suurin kamppailu koulutuksen alalla 20 vuoteen on ollut viedä Turkkia eteenpäin näiden kroonisten ongelmien voittamiseksi.

Viitaten 4+4+4-nimiseen koulutuslakiin Özer sanoi:

”Vuonna 2012 voimaan tulleen 4+4+4-koulutuslain ansiosta imaamihatip-yliopistot avattiin uudelleen yhteiskunnallisen kysynnän mukaisesti, otettiin käyttöön valinnaisia ​​uskonnonopetuskursseja ja useammille lapsillemme tarjottiin mahdollisuus koulutuksesta, jonka oppivelvollisuusaikaa pidennetään 8 vuodesta 12 vuoteen. Tässä yhteydessä toisen asteen koulunkäyntiaste oli 2000 prosenttia vuonna 44, mutta nykyään se on saavuttanut 88 prosenttia. Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutusjärjestelmästämme on tullut demokraattisempi ja osallistavampi. Tässä yhteydessä haluan vielä kerran ilmaista kiitokseni presidentillemme, jolla on johtava rooli Turkin koulutusjärjestelmän demokraattisemmaksi tekemisessä ja joka heijastaa kansakuntamme herkkyyttä koulutuspolitiikkaa kohtaan kaikista huoltajakeskusten painostuksista huolimatta.

Özer totesi, että koulutuksesta on tullut yleismaailmallista sen politiikan ansiosta, jonka he ovat omaksuneet koulutuksen levittämisestä Turkin yhteiskuntaan, ja jatkoi sanojaan seuraavasti:

"Koulutuksen todellinen leviäminen kaikille yleisön ryhmille Turkissa on tapahtunut pääasiassa viimeisen 20 vuoden aikana. Koulutuksen laajenemisen myötä tehdyt investoinnit eivät keskittyneet vain yhdelle Turkin alueelle, vaan ne toteutettiin kattamaan kaikki alueet. Erityisesti on syytä korostaa, että koulutuksen massiivistumisvaiheesta eniten hyötyvä segmentti on yhteiskunnan sosioekonomisen aseman suhteen suhteellisesti heikompi osa. Lisäksi, jos minun on korostettava seuraavaa kohtaa, koulutuksen laatu ei ole heikentynyt, kuten väitetään, massasoitumisen myötä. Tärkeät kansainväliset koulutustutkimukset, kuten PISA ja TIMSS, osoittavat, että koulutusjärjestelmämme menestys kasvaa jatkuvasti. Tänään saavutetussa pisteessä lapsillamme ja nuorillamme maamme joka kolkassa on ollut mahdollisuus päästä kaikille koulutustasoille esikoulusta korkea-asteen koulutukseen. Kun korkeakoulutuksen koulunkäyntiaste oli noin 2000 prosenttia vuonna 14, se on nyt 44 prosenttia.

Özer korosti, että 20. kansallisen koulutusneuvoston pääteema oli "Yhtäläiset mahdollisuudet koulutuksessa", hän sanoi:

– Velvollisuutemme on varmistaa, että jokainen lapsemme voi hyötyä koulutusmahdollisuuksista tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, jotta he voivat toteuttaa omat potentiaalinsa ja tulla tuottavaksi yksilöksi. Meidän on varmistettava yhtäläiset mahdollisuudet koulutuksessa niin voimakkaasti, että lapsemme sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset erot poistuvat koulusta; eivät suoraan muokkaa heidän koulutusprosessiaan ja tulevaisuuttaan. Meidän on varmistettava yhtäläiset mahdollisuudet koulutuksessa niin vahvasti, että heidän perheidensä sosioekonominen tausta ei aiheuta epäoikeudenmukaisuutta lastemme koulutusprosessiin. Kun etenimme kohti tätä tavoitetta, halusimme ottaa Turkin yhteisen mielen ja yhteisen horisontin mukaan päätöksentekoprosessiimme. Tätä tarkoitusta varten olemme määrittäneet 20. kansallisen koulutusneuvoston pääteemaksi "Yhtäläiset mahdollisuudet koulutuksessa".

Özer totesi, että heidän tavoitteenaan on parantaa koulutuksen laatua ja varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saada laadukasta koulutusta huomattavien koulutusparannusten ja valtavien infrastruktuuri-investointien jälkeen:

”Meille on tullut entistä kriittisemmäksi saada sidosryhmiemme mielipiteitä aiheesta, josta koko maailma on keskusteltu ja jossa on otettu tärkeitä askeleita, kuten mahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa, erityisesti tämän epidemiaprosessin aikana. Maiden välillä käydään suurta kilpailua globaalissa kilpailuympäristössä. Maat eivät kilpaile vain taloudellisesti, vaan ne kilpailevat jatkuvasti myös koulutusjärjestelmistä. Melkein jokainen maa tekee suuria ponnisteluja koulutusjärjestelmän parantamiseksi ja osoittaa valtavia budjetteja. Pääsyynä tähän on se, että koulutukseen panostaminen on tärkein tulevaisuuden investointi maan kehitykseen kaikilta osin. Tutkimus osoittaa, että ammatillisella ja teknisellä koulutuksella on strateginen merkitys sekä työmarkkinoiden tarvitsemien taitojen tarjoamisessa että nuorisotyöttömyyden vähentämisessä. Tässä yhteydessä ensisijaisena tavoitteenamme on vuonna 1999 voimaan tulleen ja yli 10 vuotta voimassa olleen kertoimien soveltamisen epäoikeudenmukaisuuden uupuneen ammatillisen ja teknisen koulutuksen edelleen parantaminen ja koulutuksen saaminen , tuotanto- ja työllisyyssykli vahvistuu. Näemme tässä yhteydessä ammatillisen ja teknisen koulutuksen strategisena kysymyksenä Turkin tulevaisuudelle ja haluamme, että siitä keskustellaan kattavasti neuvostossa.

Korostaen, että tärkein koulutuksen laatua lisäävä tekijä tutkimuksessa ovat opettajat, Özer sanoi, että kolmas asialista, jonka he halusivat keskustella ja kehittää neuvostossa, oli "opettajien ammatillinen kehittäminen", ja totesi, että jokainen investointi opettajissa tehty vaikuttaisi suoraan koulutusjärjestelmän menestykseen.

Ministeri Özer ilmaisi suuren tyytyväisyytensä siitä, että presidentti Erdoğanin 24. marraskuuta, opettajien päivänä hyvä uutinen kertova opettajan ammattilaki esitellään eduskunnalle, ja toivoi, että neuvosto hyödyttäisi koko koulutusyhteisöä ja meidän maa.

Valtuuston kokous, joka kestää 3. joulukuuta asti, pidetään valtuuston ensimmäisenä päivänä avajaisten jälkeen. Valtuuston viimeisenä päivänä, joka jatkaa erityistoimikunnan työskentelyä toisena päivänä, erityistoimikunnan raportit esitellään yleiskokoukselle ja ehdotuksista äänestetään.

Ole ensimmäinen, joka kommentoi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*