Vesilukutaidon kurssit tulisi sisällyttää peruskoulun opetussuunnitelmaan

että lukutaito olisi sisällytettävä peruskoulun opetussuunnitelmaan
että lukutaito olisi sisällytettävä peruskoulun opetussuunnitelmaan

Maa- ja metsätalousministeriö valmistautuu käynnistämään tiedotuskampanjan veden tietoisesta käytöstä yhteiskunnassa. Vesitietoisuuden lisäämiseksi varhaisesta iästä lähtien ministeriö aloitti neuvottelut asianomaisten laitosten kanssa vesilukutaidon kurssien sisällyttämisestä peruskoulutuksen opetussuunnitelmaan, mukaan lukien päiväkodit.

Maa- ja metsätalousministeriön maaliskuussa aloittaman ensimmäisen vesineuvoston puitteissa muodostetuissa työryhmissä päätettiin ottaa monia askeleita kohti tietoista veden käyttöä. Maa- ja metsätalousministeri Dr. Bekir Pakdemirli totesi, että koska tajuttomasti käytetään vettä päivittäisissä toiminnoissa, kuten käsien pesussa ja hampaiden harjaamisessa, keskimääräinen veden tuhlausta henkilöä kohti päivässä kotitalouksien veden kulutuksessa on 1 litraa ja he ovat päättäneet vähentää tätä määrää koulutus- ja tietoisuustoimilla . Ministeri Pakdemirli korosti tottumusten merkitystä veden kulutuksessa ja kiinnitti huomiota tietoisuuden lisäämisen tärkeyteen jo varhaisesta iästä lähtien. Ministeri Pakdemirli sanoi:

”On erittäin tärkeää, että selitämme veden arvon lapsillemme. Tässä yhteydessä aloitimme neuvottelut asianomaisten instituutioiden kanssa, jotta vesilukutaito sisällytettäisiin peruskoulun opetussuunnitelmaan päiväkodista alkaen. Koulujen lisäksi toteutamme tietoisuustoimia koko yhteiskunnassamme, erityisesti viljelijöissämme. Arvioimme yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien julkisten laitosten ja järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin edustajien kanssa veden tehokkaan käytön varmistamiseksi. Toteutettavilla hankkeilla saavutamme sekä ekologisia että taloudellisia tuloksia. Haluamme suojella tulevaisuuttamme suojelemalla vettä. ”

TIETOJA VEDESTÄ

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla tasavallan historian ensimmäisessä vesineuvostossa muodostettiin 11 erillistä työryhmää. Näihin ryhmiin kuuluvat vesitehokkuus, veden hallinta altaan mittakaavassa, vesilaki ja -politiikka, vesiturva- ja jätevesipalvelut, vesivarojen suojelu ja seuranta laadun ja määrän osalta, ilmastonmuutoksen vaikutus vesivaroihin ja sopeutumiseen, päätös tukijärjestelmät vesivarojen hoidossa, vesivarojen kehittämisessä, joita käytetään maatalouden kastelun, varastointitilojen (maanalaiset ja maanpäälliset padot, lampit), veden, metsätalouden ja meteorologian aloilla. Työryhmissä oli yhteensä 66 osallistujaa, mukaan lukien maa- ja metsätalousministeriö, 141 akateemikkoa 38 yliopistosta, osallistujia 32 valtiosta riippumattomalta järjestöltä, asianomaisten julkisten instituutioiden ja järjestöjen edustajia, pääkaupunkiseudun edustajia, vesi- ja viemäriverkosto hallituksilla, 1631 yksityisellä sektorilla ja veden käyttäjillä, oli rooli hänen tulevaisuutensa määrittämisessä.

Ole ensimmäinen, joka kommentoi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*