Ryhmä tutkijoita Istanbulin teknillisestä yliopistosta (ITU) julkaisi teknisen arviointiraportin, joka sisältää havainnot ja mahdolliset ratkaisut Marmaranmerta uhkaavaan liman (meren sylki) ongelmaan.
ITU: n tiedekunnan jäsen Prof. DR. Ismail Koyuncu, professori DR. Izzet Ozturk, professori DR. Mustafa Yanalak, professori DR. Ozcan Arslan, Assoc. DR. Ebru Dülekgürgen, Assoc. DR. Mustafa Evren Erşahin ja Dr. Ohjaaja Jäsen Türker Türkenin lausunnot ja ehdotukset liimaongelmasta ovat mukana.
Raportti, joka sisältää limanmuodostuksen ja sen aiheuttamien vahinkojen analyysimallit, sisältää myös ITU: n satelliittikommunikaatio- ja kaukokartoituskeskuksen (UHUZAM) toimittamat satelliittikuvat.
Valkoisessa kirjassa esitetään liman ongelman syyt
Tämänhetkisten tietojen mukaan 53% Marmaran merialtaan yhdyskuntajätevesistä puhdistetaan mekaanisesti, 42% on edistynyttä biologista (C, N, P poistettu) käsittelyä ja 5% biologista (C, osittainen N, P poistaminen) hoito.
Marmaranmerellä ja Bosporilla suoritettujen mallintamistutkimusten tulosten mukaan rehevöitymisen torjunta Marmarassa ja liuenneen happitason heikkenemisen estäminen substraatissa; toisin sanoen on suositeltavaa käyttää biologista C-, N- ja P-puhdistuskäsittelyä ennen kuin kaikki jätevedet päästetään Marmaraan, erityisesti Istanbuliin, sen varmistamiseksi, että vastaanottoympäristöä käytetään esimerkiksi uimiseen, vesiurheiluun ja kalastukseen.
Viimeisten 10 vuoden aikana, ennen kuin yhdyskunta- ja teollisuusjätevesipäästöt Marmaraan, erityisesti Istanbuliin, Izmitiin ja Bursaan, on biologisten N- ja P-jätteiden käsittelysovellukset lisääntyneet. Näiden käytäntöjen seurauksena veden laatua on parannettu merkittävästi ja biologinen monimuotoisuus on lisääntynyt, erityisesti Kultaisen sarven, Izmitin ja Gemlikin lahdilla. KadıköyHavaitaan, että alemman kerroksen liuenneen hapen taso on <2 mg / l Izmitin lahden itäosassa, jossa vedenvaihto on rajoitettu Büyükçekmece Baba Cape ~ Pohjois-Tuzlan niemimaan akselilla, jossa Küçükçekmece ja Büyükçekmece-esikäsittelylaitokset puretaan.
Ehdotuksia liman ongelman ratkaisemiseksi 10 artikkelissa
1. Marmaran altaan, joka sisältää Marmaranmeren, salmen ja sen meriyhteydet, olisi otettava huomioon ja arvioitava kokonaisuutena.
2. Olisi sovellettava tieteidenvälistä tieteellistä lähestymistapaa ja kehitettävä yliopistojen, julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sellaisten epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi, jotka lisäävät liman muodostumisprosesseja Marmaranmerellä.
3. Edistyneiden biologisten jätevedenpuhdistamojen jätevesien enimmäismäärä tulisi käyttää kaupunkien viheralueiden (jos sellaisia on, maatalousalueiden) kasteluun ja / tai teollisuudessa Marmaralle annettavan jäteveden määrän vähentämiseksi.
4. Kierrätys olisi asetettava etusijalle jätevedenpuhdistamoissa. Tässä yhteydessä olisi toteutettava innovatiiviset, tilaa säästävät ja energiatehokkaat jätevedenkäsittelyprosessit.
5. OIZ: tä ja yksittäisiä teollisuuslaitoksia olisi estettävä ensisijaisten ja vaarallisten aineiden päästämisestä kunnalliseen kanavaverkkoon tehokkaalla seurannalla ja tarkastuksilla.
6. Ekologisten olosuhteiden muodostumista Marmaranmeren ylemmässä kerroksessa on tuettava. Kalojen siirtyessä Mustanmeren, Marmaran ja Egeanmeren välillä kalansuoja- / kutualueita olisi suojeltava ja näiden alueiden kestävyys olisi varmistettava.
7. Veden laatua olisi seurattava jatkuvasti, olisi kehitettävä kotitalouksien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamojen seuranta-, tarkastus- ja seuraamiskapasiteettia sekä estäviä seuraamuksia laitoksille, joita ei käytetä standardien mukaisesti, ja seurantatiedot olisi jaettava.
8. Erityisten yksityissektorin yritysten olisi kehitettävä edistyneiden biologisten jätevedenpuhdistamojen toimintaa vähintään 8–10 vuoden sopimusten perusteella.
9. Satelliittikuvia, joiden resoluutio on erilainen alueellisessa ja ajallisessa tarkkuudessa, tulisi tarjota erityisesti liman ja kontaminaation seuraamiseksi. Aktiiviset satelliittijärjestelmät tulisi tutkia ja integroida tutkimuksiin.
10. Olisi perustettava dynaaminen maantieteellinen tietojärjestelmä (GIS), joka toimii myös päätöksenteon tukijärjestelmänä Marmaranmerelle ja altaalle. Ajantasaista tietoa Marmaramerestä ja alueista, joihin se on vuorovaikutuksessa, tulisi tuottaa jatkuvasti, näiden alueiden rakenne ja muutokset olisi määriteltävä ja vaikutukset Marmaranmeren ekosysteemiin olisi paljastettava.
Ole ensimmäinen, joka kommentoi