Älykäs maatalouskaupunki -hanke käyttöön

Älykäs maatalouskaupunki -hanke käyttöön
Älykäs maatalouskaupunki -hanke käyttöön

Maa- ja metsätalousministeri Dr. Bekir Pakdemirli osallistui MUSIAD Smart Agriculture City -hankkeen avajaisiin videoneuvotteluina.

Ministeri Pakdemirli, joka aloitti puheensa ohjelmassa toivomalla, että tämä hanke, joka on tärkeä maatalouden ja maaseudun kehittämisen malli, tuo onnea maallemme, korosti, että MUSIAD tekee vakavia tutkimuksia ja toteuttaa tärkeitä hankkeita erityisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla.

Pakdemirli korosti, että tänään käynnistetty älykäs maatalouskaupunkihanke on seurausta näistä ponnisteluista. Pakdemirli sanoi: "Tämä projekti osoittaa, että maamme tulevaisuus on maatalous ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia nuorillemme ja yrittäjillemme. Haluan ilmaista kiitokseni vielä kerran kaikille, jotka lisäävät arvoa ja antavat panoksensa ”.

"MAATALOUSALA ON KASVANUT KAIKKIEN NELJÄNNEKSI 2 VUOTTA"

Ministeri Pakdemirli totesi, että pandemian jälkeen osaaminen maatalousalalla sekä kotimaisen ja kansallisen tuotannon ilmiö jättivät jälkensä seuraavasti:

Tässä prosessissa, vaikka hyllyt pysyivät tyhjinä monissa maissa, perustarpeita ei voitu tyydyttää. Onneksi meillä ei ollut vaikeuksia maatalouden ja elintarvikkeiden alalla maassamme. Koska Turkki tyydyttää heidän tarpeensa, maa, joka pystyy tuottamaan voimaa. Maataloustuotteemme kasvoi 45% ja oli 275 miljardia liraa. Maataloustuote on myös johtava asema Euroopassa, olemme kymmenen parhaan joukossa maailmassa. Maataloustuotteiden vienti kasvoi miljardilla dollarilla kahdessa vuodessa 10 miljardiin dollariin. Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti kasvoi 1% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Presidentinhallintojärjestelmän myötä maatalousala on kasvanut kahden vuoden ajan kaikilla vuosineljänneksillä. TURKSTATin ilmoittamien kasvulukujen mukaan vuoden 18 viimeisellä neljänneksellä maatalous on kasvanut 8% monien alojen edellä.

"OLEMME ELINTARVIKE- JA MAATALOUSALAN KOHTEESSA Hyvin hyvässä paikassa"

Ministeri Pakdemirli totesi toteuttavansa merkittäviä hankkeita ja tukiohjelmia investointien lisäämiseksi maaseutualueille ja nuorten ja naisten osallistumisen lisäämiseksi maatalousalalle, sanoi: "Emme siedä maatalousmaan jakamista perinnöllä. Toteutamme toimenpiteemme. Ottamalla korkean tuotantopotentiaalin tasangot erityissuojeluun estämme maan huonontumisen väärinkäytöstä. Käyttöaste nykyaikaisissa kastelutekniikoissa; Lisäsimme sen 6 prosentista 28 prosenttiin. Olemme nyt rakentamassa kaikki kasteluinvestoinnit moderniin ja suljettuun järjestelmään. Laajensimme kasvihuoneviljelyä maan 72 maakuntaan. Siten kasvihuonetuotteet; Siitä on tullut tärkeä tuotannon ja viennin lähde maallemme. Maamme on jälleen hedelmien ja vihannesten nettoviejä. Kuten näette, olemme missä hyvänsä, elintarvike- ja maatalousalalla.

"Etsimme kaikkia maatalouden ja maaseudun investointeja monipuolisesti, työllisyys suuntautuu, hyvinvointipohjainen, tulot tavoitellaan"

Ministeri Pakdemirli totesi, että kun katsomme sivilisaatioita historiassa, havaitaan, että maataloutta on harjoitettu vuosisatojen ajan yhdennetyllä tavalla kaupunkien kanssa,

”Tiedämme jopa, että ensimmäiset kaupungit syntyivät maatalouden ja markkinatalouden ylituotannon vuoksi. 20-luvulta lähtien maatalous on alkanut kadota kaupungeissa, ja se on ollut maaseudulla toteutettua toimintaa. Ajan myötä lisääntyvä muuttoliike kaupunkeihin, maaseudun maatalousväestön ikääntyminen on noussut esiin ongelmana kestävän tuotannon edessä. Ottaen huomioon varotoimemme tässä mielessä pidämme pandemiakautta mahdollisuutena maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle. Meidän on käytettävä tätä mahdollisuutta parhaalla mahdollisella tavalla ja vahvistettava tätä alaa uusilla investoinneilla. Tietysti investoinnit ovat tärkeitä maaseudulla. Mutta ei ole oikein tarkastella asiaa vain sijoituksena. Jos tarkastelemme aihetta tavalla, joka nostaa maaseudun elintasoa, parantaa koulutusmahdollisuuksia ja tyydyttää sosiaaliset tarpeet; Sitten voimme tehdä maataloudesta tehokkaamman ja maaseudun houkuttelevamman. Tämä MUSIAD: n tänään edistämä projekti on mukana aiheessa tästä hetkestä lähtien. Me ministeriönä pidämme kaikkia maatalouteen ja maaseutuun tehtäviä investointeja monipuolisina, työllisyyteen, hyvinvointiin ja tuloihin suuntautuneina. Vaikka tekemiemme teosten ja projektien aiheet ja käyttökohteet ovat erilaiset, kun katsomme pääkuvaa, kaikki nämä teokset; Pidämme maataloutta ja maaseutua osana kehitysvaiheita.

"ANTIIN 11.552 MILJARDIA LIRAA 3,1 XNUMX PROJEKTILLE MAASEUDUN KEHITYSALUEELLA"

Ministeri Pakdemirli sanoi maaseudun kehittämisen alalla tehdyistä tutkimuksista: "Taloudellisten investointien puitteissa; Lahjoitimme 11.552 miljardia TL 3,1 100 projektille ja tarjottiin työtä noin 2025 tuhannelle ihmiselle. Pidennimme tämän hankkeen toteutusaikaa viidellä vuodella vuoteen 5. IPARD: n nojalla; Olemme maksaneet 16.569 miljardia liiraa avustusta yhteensä 4,3 70 projektiin ja antaneet 100 2003 uutta työpaikkaa tähän mennessä. Viime vuonna pilottina aloitetun Uzman Eller -hankkeen puitteissa; Tarjoamme 240 tuhannen liiran avustuksen uusille investoinneille maatalouden ja karjanhoidon osastolta valmistuneille. ORKÖYn tuella; Vuodesta 3,4 lähtien olemme tukeneet yhteensä 1 tuhatta hanketta 3,7 miljardilla TL: lla. Työskentelemme edelleen maanhankintakäytäntöjen puitteissa maatalousyritysten tehokkaan toiminnan ja maapankin kehittämisen mukaisesti. TARSİM: n soveltamisalaan; Olemme saaneet yli 100 miljardia liraa maatalousomaisuutta 2,4 miljoonalla maatalousvakuutuksella viimeisen vuoden aikana. Maksettiin 1,9 miljardia liiran palkkiotukea ja 23 miljardia liiran vahinkoa. "Olemme lisänneet hankkeiden määrää maatalouteen perustuvalla erikoistuneella organisoidulla teollisuusalueella 41: sta XNUMX: een".

"Meidän on lisättävä tekniikan ja digitaalisen pääsyn käyttöä maataloudessa"

Korostaen, että sana äly on tärkeä MUSIAD: n Älykäs kaupunkikaupunki -hankkeessa, Pakdemirli sanoo: "Se viittaa tietoon, teknologiaan ja innovaatioihin. Nykyään, kun tieto ja tekniikka ovat suurin etu, meidän on lisättävä tekniikan ja digitaalisen saatavuuden käyttöä maataloudessa. Meidän on vahvistettava maatalousyritysten teknistä infrastruktuuria ja saavutettava taso, joka pystyy kilpailemaan maailman maiden kanssa. Varsinkin viime vuonna saimme yli 15 tuhatta ehdotusta kolmannessa maatalouden metsäneuvostossa, joka pidettiin 3 vuotta myöhemmin presidenttimme johdolla. Luomme viiden vuoden suunnitelmamme arvioimalla kaikki nämä ideat ja valmistelimme etenemissuunnitelman, joka valaisee 50 vuotta. Yksi neuvoston toiminnan painopisteistä on; Se oli "Maatalouden digitalisaatio". Tässä yhteydessä aloitimme uudet digitaalisen muutoksen maataloudessa ja älykkäät maatalouden sovellukset -hankkeet.

Pakdemirli totesi, että he allekirjoittivat tämän kuukauden alussa älykästä maatalouskäytäntöä koskevan Gebze-teknillisen yliopiston kanssa yhteistyöpöytäkirjan YÖK: n kanssa allekirjoitettujen yhteistyöpöytäkirjojen puitteissa. Tämä tekniikka säästää jopa 50% työvoiman kulutuksessa, lisää lannoitteiden käytön tehokkuutta 20-40%: sta 60%: iin, käyttää kasvinsuojeluaineita 30% vähemmän ja lisää tuottavuutta 20-25% sertifioitujen siementen avulla. Lyhyesti sanottuna luomme tehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän tuotantorakenteen pienemmällä panoskäytöllä. Tästä näkökulmasta teknologiset sovellukset, jotka tehostavat tuotantoa ja vahvistavat maaseutua, ovat eturintamassa MUSIAD: n Älykäs maatalouskaupunki -hankkeessa. Teemme kaikki tarvittavat panokset tältä osin ”, hän sanoi.

"TULEVAISUUDESSA PROJEKTIT, MITEN ÄLYKÄS MAATALOUDEN KAUPUNKI KAUPUNKI TULEVAISUUTEEN"

Ministeri Pakdemirli totesi, että maailman väestön odotetaan ylittävän 2050 miljardia ja maamme väestön yli 10 miljoonan vuonna 100. "Meidän on tuotettava 60% enemmän ruokaa kasvavan väestön ruokkimiseksi. Tämä ruoka eli tuotannon kasvu; Meidän on tehtävä se suurten ongelmien, kuten vesivarojen vähenemisen, ilmastonmuutoksen ja ilmaston lämpenemisen, kanssa. Pandemian aikana elintarvikekansallisuuden ja kotimaisen tuotannon käsitteet nousivat esiin. Rajan sulkeminen ja maiden viennin katkaiseminen tekivät kotimaisen ja riittävän tuotannon välttämättömäksi. Täällä tunnemme olevamme vahvempia tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa MÜSİADin projektit, kuten AKILLI TARIM KENT, ovat eturintamassa. Siksi haluaisin ilmaista, että me ministeriönä olemme avoimia kaikenlaiselle yhteistyölle ja että olemme erittäin tyytyväisiä tähän MUSIAD-projektiin. "

Ole ensimmäinen, joka kommentoi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*