UTİKADin logistiikka-alaraportti - huomattava analyysi mukana 2019

Utikad-logistiikka-alan raportti sisälsi myös merkittäviä analyysejä.
Utikad-logistiikka-alan raportti sisälsi myös merkittäviä analyysejä.

Kansainvälinen kuljetus- ja logistiikkapalveluntarjoajien yhdistys UTİKAD on julkaissut raportin, joka merkitsee alaa. UTİKAD: n alakohtaisten suhteiden osaston tiedon ja kokemuksen pohjalta laaditun raportin allekirjoittaa alasuhteiden johtaja Alperen Güler.

Globaalista logistiikasta siirtymässä UTİKAD Logistics Sector Report 2019, joka tarkastelee Turkin logistiikkateollisuuden kehitystä viime vuosina tilastotietojen mukaisten kuljetusmuotojen perusteella, sisälsi tärkeät teollisuuteen vaikuttavat tekijät Brexitistä kansainvälisiin indekseihin.

UTİKADin alakohtaisten suhteiden päällikkö Alperen Güler esitteli yleisölle jaetun raportin UTİKADin perinteisessä lehdistötilaisuudessa 9. tammikuuta 2020. Täällä piirtää perusrungon logistiikan alalla Turkissa, alan sidosryhmien olla lähde viittaus alan yliopistojen ja mediaorganisaatiot Turkin ulkomaankaupasta laaditussa tiedoksi osakkeista ja kehittää liikennemuotojen esillä otsikoita:

MIKSI BREXIT TÄRKEÄÄ?

Miksi Ison-Britannian prosessi poistua Euroopan unionista nimeltään Brexit on meille tärkeä? Euroopan unioni näkyy usein poliittisena rakenteena, mutta todellisuudessa on olemassa yhteiset markkinat ja tulliliitto. Ison-Britannian erottaminen tästä unionista tekee Englannista kolmannen maan ennen Euroopan unionia. Tämä tarkoittaa, että tuhansien ulkomaankauppaa ja logistiikkaa harjoittavien yritysten, jotka ovat aiemmin hyötyneet EU: n jäsenmyönnytyksistä, on pysyttävä uusien sääntöjen kanssa kaupassa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Niin että Britanniassa tullimenettelyjen, tariffit, kauppakumppanit sekä EU: ssa sellaisissa kysymyksissä kuin tuonnin ja viennin tulli sekä uusia sovelluksia kauppakumppaneita Turkissa osallistuvat. Tällöin katsomme Englannista Turkkiin Turkin 15 miljoonan dollarin vaihdolla ja myös erityinen tilavuuteen $ 5 miljardiin euroon kauppataseen ylijäämä tähän kysymykseen. Mainitun tilavuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Brexit tiiviimpi seuranta prosessin paikallisia ulkomaisia ​​kaupan ja logistiikan alalla Turkissa on ensiarvoisen tärkeää.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kaupalliset sotat

Prosessi, joka määritellään Yhdysvaltojen ja Kiinan välisiksi kauppasoiksi, koostuu tosiasiassa ylimääräisistä veroista, joita nämä kaksi maata soveltavat toisistaan ​​tuotaviin tuotteisiin. Kiina on kaksinkertainen tuonnista Yhdysvalloista

on maa, joka vie enemmän kuin Yhdysvallat. Kahden maan välinen tuotekeskeinen kauppasota voi vaikuttaa myös tuotteille tarjottavaan palveluun. Aikana, jota voimme kutsua tähän kauppasotaan viime vuoden marras-joulukuussa, havaittiin jonkin verran heikkenemistä. Esimerkiksi Kiina on vähentänyt ylimääräisiä tariffeja, jotka se on tuonut useille tuontitavaroille. Tämän prosessin jatkaminen ilman minkäänlaista joustavuutta voi kuitenkin pakottaa Kiinaa suunnittelemaan etenkin tuotanto- perustaksi pitävien teknologia- ja vaatetusyritysten toimitusketjurakenteet ja rakentamaan globaalin toimitusketjun kokoonpanonsa vastaavasti. Tietenkin, kun puhutaan Kiinasta, on tarpeen mainita vyö- ja tie-aloite. Kiina käynnisti vuonna 2013 tekemällään aloitteella Belt and road -aloitteen, joka kattoi 1 miljardia ihmistä ja 3 maata arvoltaan 65 triljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Projektin ansiosta tuotteita voidaan kuljettaa Kiinaan, Aasiaan, Eurooppaan ja Afrikkaan, kilpailukykyisemmillä kustannuksilla rautateitse, maantie- ja meritse.

Vyö- ja tie-aloitteen puitteissa on tarpeen jakaa joitain Kiinan julkaisemia tietoja. Heinäkuuhun 2019 ulottuva ajanjakso verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli Kiina; Se kasvatti kaupan määrää Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa 16.1%, 11.3% ASEAN-maiden kanssa, 10.8% Euroopan maiden, 9.8% Venäjän ja 3% Afrikan maiden kanssa. Tässä yhteydessä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten kauppasuhteiden kohtalo ja Belt and Road -aloitetta koskeva kehitys voivat myös olla tehokkaita tarkkailemalla globaalin toimitusketjun kattavia rakennemuutoksia.

Kaupallinen mukavuussopimus voi vähentyä 91 prosentilla, jos säännöksiä sovelletaan kokonaan

Maailman kauppajärjestön tutkimuksen mukaan; Jos kaikki kaupan helpottamissopimuksen määräykset pannaan täytäntöön, arvioidaan, että keskimääräinen tuontiaika maailmassa vähenee 47%, eli lähes puoleen, ja vientiaika, 91%. Näiden keston parannusten lisäksi kaupan helpottamissopimus on tietysti 14.3 prosenttia halvempi kaupan keskuudessa. Arvioihin kuuluu myös maailmanlaajuisen kaupan kasvu, joka on 1 triljoonaa dollaria vuodessa. Tietenkin, vaikka kaupan helpottamissopimuksen määräykset kohdistuvat yleensä tavaroiden liikkuvuuteen, kaikki kansainvälisen logistiikan komponentit ovat keskellä jokaista kaupan helpottamiseksi toteutettavaa vaihetta. Valtiot voivat valvoa tavaroiden liikkumista valvomalla tulliportteja, samoin kuin säännellä logistiikka-alaa kannustimilla, säännöksillä, kilpailuolosuhteilla, jotka ne tuovat logistiikka-alalle. Tässä yhteydessä kaupan helpottamissopimuksen globaali menestys perustuu pääosin logistiikka-alan, jossa yksityinen sektori on aktiivinen, piirrosten sääntöjen oikeaseen rakentamiseen ja täytäntöönpanoon, ts. Logistiikalla on myös rooli, joka tukee ja mahdollistaa tavaroiden vapaan ja nopean liikkuvuuden.

LÄHDE 14% KULJETUSALAISESTA MAAILMANLAAJUISESTI VIHREÄT KASVIVALTEISSA

Koska kuljetusala aiheuttaa 14 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, niin hallitukset että ylikansalliset elimet tekevät tutkimuksia näiden kielteisten vaikutusten poistamiseksi. Esimerkiksi Saksa ilmoitti syyskuussa ilmastotoimintasuunnitelmansa 2030. Suunnitelman mukaan liikenteen ja rakennusalan päästöpäästöjä hinnoitellaan, ja yritykset maksavat valtiolle päästöpäästötasolla. Lisäksi IMO 2020 -standardin mukainen sovellus meriteollisuuden globaalin ympäristövastuun puitteissa tuli voimaan 1. tammikuuta. Laivojen käyttämän polttoaineen rikkipitoisuudelle asetettiin kuitenkin 0.5%: n raja.

OSAKKEIDEN SAAMINEN JULKISIIN SIJOITUKSISTA JA VIESTINTÄALLE

Vaikka julkisten investointien budjetissa havaittiin laskua vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna, julkiset investoinnit investoitiin pääosin liikenteen ja viestinnän aloihin. Samaan aikaan viestinnän osuus on vain 152 miljoonaa TL. Kuljetukseen varattu budjetti on 20.1 miljardia TL. Sen on tarkoitus käyttää 7.5 miljardin liirarautatien, 6.7 miljardin liiran moottoritien, 4.3 miljardin liiran kaupunkiliikenteen ja 1 miljardin liiran lentoyhtiön käyttöön.

LOGISTIKA - ALAN KOKO

Sikäli kuin se on utelias logistiikka-alalla, se on todella vaikea mitata. Koska kuljetus- ja varastointitoimintojen toimialaluokittelu sisältää matkustajaliikenteen, logistiikka-alan koon esittäminen suoran kuorman suhteen ei riitä. Tästä syystä se perustuu suurelta osin arvioihin, jotka koskevat logistiikka-alaa. Sekä alalla että akatemiassa hyväksytty lähestymistapa on, että logistiikka-alan osuus BKT: stä on noin 12 prosenttia. Hyväksytään, että 50 prosenttia tästä koosta johtuu suoria logistiikkapalveluja tarjoavien yritysten toiminnasta ja toinen 50 prosenttia johtuu tavaroiden kauppaa harjoittavien yritysten logistiikkatoiminnoista. Tässä yhteydessä BKT oli vuonna 2018 3 biljoonaa 700 miljardia 989 miljoonaa TL. Vuonna 2018 logistiikka-alan koko hyväksyttiin 444 miljardiksi TL. Vuoden 2019 BKT-tietoja ei ole vielä julkaistu, mutta meillä on arvio, jonka voimme hyväksyä ohjeena. Syksyllä julkaistun uuden talouden ohjelman mukaan BKT: hen vuonna 2019 arvioidaan 4 biljoonaa 269 miljardia TL. Tässä yhteydessä voidaan sanoa, että logistiikka-alan koko on ylittänyt 2019 miljardia tonnia vuonna 500.

RAUTATIEEN VÄHIMMÄN OSAKKEEN

Seaway-kuljetuksilla on suurin osuus sekä tuonnissa että viennissä arvon perusteella. Ajanjaksolla 2009 - 2019 kolmanteen vuosineljännekseen meriteiden osuus tuontikuljetuksista on 65–70 prosenttia. Samana ajanjaksona valtatien osuus tuonnista on laskussa, kun taas melkein 20 prosenttia tuotuista rahdista kuljetetaan maanteillä. Lentoliikenne on sitä vastoin lisännyt osuuttaan tuontikuljetuksissa vuodesta 2009. Rautateiden osuus tuonnista on alle yksi prosentti vuodesta 2012. Meritse kuljetettujen lastien osuus viennistä on kasvanut vuodesta 1 ja osuus, joka vuonna 2009 oli 2009 prosenttia, tuli 47,05 prosenttia vuoden 2019 kolmannen vuosineljänneksen lopussa. Merenkulun viennin kasvavan osuuden vastakohta on moottoritien kuljettamissa vientikuormituksissa, ja moottoritien osuus, joka oli 62,42 prosenttia kokonaisviennistä vuonna 2009, oli 42,30 prosenttia vuonna 2018 ja 28 prosenttia vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Vaikka lentoyhtiön osuudessa vientiliikenteessä ei ole mahdollista määrittää suuntausta tarkastelujaksolla, sen osuus vaihtelee 28,59 prosentista, joka on alhaisin taso vuonna 2011, ja 6,42 prosenttiin, joka on korkein seuraavana vuonna 2012. Havaitaan, että rautatieosuuden osuus viennistä on pienin ja viennin osuus kaikista vuosista oli alle yksi prosentti, mukaan lukien vuosi 14,40, joka oli korkein osuus tarkastelujaksolla.

MEREN PERUSTAMINEN SUURIN OSAKKE

Jotkut suuntaukset, jotka ovat ilmenneet vuosien kuluessa kuljetetun lastin painon perusteella tuonnissa ja viennissä, erottuvat myös. Merenkulun osuus viennistä painon mukaan on 2018 prosenttia vuoden 78,25 lopussa, ja tästä arvosta on tullut 2019 prosenttia vuoden 80,15 kolmannen neljänneksen lopussa. Vaikka nähdään, että meriteiden osuus viennistä painon perusteella on kasvanut tarkastellun ajanjakson alusta, tieliikenteessä havaitaan päinvastainen suuntaus tähän suuntaan. Painoperusteisten maantiekuljetusten osuus, joka oli 2009 prosenttia vuonna 25,24, osoittaa suhteellista laskua vuodesta 2015: Vaikka maantiekuljetusten osuus painon perusteella oli 2018 prosenttia vuoden 20,44 lopussa, tämä osuus oli 2019 prosenttia vuoden 18,54 kolmannen vuosineljänneksen lopussa. Rautatievientikuljetukset saavat edelleen pienimmän osan painon ja arvon perusteella. Rautatieliikenteen osuus viennistä 2009 prosenttia vuonna 1,15 oli tuonnissa alle yhden prosentin seuraavina vuosina.

ILMOITETTU LISÄYS LENTOLIIKEN TUOMASSA KILOGRAMMISESSA KUORMA-ARVOSSA

Raportti sisälsi myös tiedot kuljetetun lastin keskimääräisestä arvosta kullakin kuljetusmuodolla. Todettiin, että lentoyhtiön tuoman yhden kilogramman rahdin arvo oli 1 USD vuoden 2019 kolmannen vuosineljänneksen lopussa. Sama arvo vuodelle 3 oli 258.49 dollaria. Lentoyhtiöiden viiden vuoden aikana viemän painokuorman arvo kasvoi noin 2015 prosenttia. Vuoden 153.76 kolmannella vuosineljänneksellä lentoyhtiöiden tuontirahti on 5 prosenttia arvokkaampi kuin vientirahti, jonka keskimääräinen arvo on 68 USD / kg. Tietenkin, vaikkakaan ei niin traaginen kuin lentoyhtiö, vastaava tilanne pätee moottoritielle. Keskimäärin yksi kilogramma tuojamme rahtia on aina kalliimpaa kuin vietävämme. Tämä tilanne paljastaa sen, että kotimaisen teollisuuden ja tuotantosektorin tulisi kehittyä.

LOGISTIIKAN SUORITUSINDEKSI elää

Myös UTIKADin logistiikka-alaraportissa 2019 maailmanlaajuisesti julkaistut hakemistot olivat mukana. Logistiikan suorituskykyindeksi; tarkastelee maiden logistiikan suorituskykyä kuuden kriteerin perusteella. Niihin kuuluvat tullit, infrastruktuuri, kansainvälinen merenkulku, logistiikkapalvelujen laatu, lähetysten jäljittäminen ja jäljitettävyys sekä lopulta lähetysten toimittaminen ajallaan. Vuonna 2018, Turkki sijoittuu 160 joukkoon 47 maassa. Aikaisempiin vuosiin verrattuna se on esiintynyt kaikkien aikojen huonoimpana vuonna 2018. Turkin edistyminen verrattuna 2016. Yksikään kuudesta kriteerit, joita se ei voi havaita, että jopa kokeneet merkittävä vähentyminen.

Liiketoiminnan helppoudessa Index, Turkki vuonna 2017, 60 oli kehui erittäin hyvin saada yhdessä asianomaisten hallintoelinten työhön ja Turkkiin oli luonut toimintasuunnitelmia poistamiseksi korkeammat. Uudistuksiin otettu Turkissa vuonna 2018, 43 hakemusta, ja vuonna 2019 muutti jopa 33. raporttia varten logistiikka-alan "rajat ylittävässä kaupankäynnissä" aihe Turkissa on # 44. Tässä yhteydessä toimenpiteistä lisäämiseksi Turkin viennistä on edelleen mahdollista sanoa, että mitään selvää kehityksen suunnan.

Joka vuosi valmistetaan ja julkaissut Maailman talousfoorumin Global Competitiveness Index, Turkki riveissä vuonna 2018 ja 2019 vuonna 61. Raportin mukaan, Turkin tieto- ja viestintätekniikkaa ja infrastruktuurin ja työmarkkinat on edistynyt alalla. Samalla raportti totesi Turkki on edistynyt alle lentoliikennettä alalla infrastruktuurin ja tieliikenteen otsikot mutta korkea inflaatio johtuu makrotalouden vakaus alueella ja koska tullien ulkopuolisten esteiden kauppatavara toimivat huonosti alalla markkinoilla.

UTİKADin logistiikka-alaraportti vuodelle 2019 TÄÄLTÄ

Ole ensimmäinen, joka kommentoi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*