Globaalit sotilasmenot rikkoivat ennätyksen: 2.4 biljoonaa dollaria!

Tukholman rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) laatiman raportin mukaan maailmanlaajuiset sotilasmenot vuonna 2023 ovat saavuttaneet kaikkien aikojen ennätyksen, 2.4 biljoonaa dollaria.

Globaalit sotilasmenot ovat saavuttaneet korkeimman tason SIPRIn 2022-vuotisen historian aikana, ja ne ovat kasvaneet 2023 prosenttia vuosina 6,8–2009, mikä on suurin kasvu sitten vuoden 60.

Ajatushautomo-analyytikkojen mukaan sotilasmenot kasvoivat ensimmäistä kertaa kaikilla viidellä maantieteellisellä alueella: Afrikassa, Euroopassa, Lähi-idässä, Aasiassa-Oseaniassa ja Amerikassa.

"Ennennäkemätön sotilasmenojen kasvu on suora vastaus maailmanlaajuiseen rauhan ja turvallisuuden heikkenemiseen", sanoi Nan Tian, ​​SIPRIn sotilasmenojen ja asetuotantoohjelman vanhempi tutkija ja huomautti, että tulipalon riski kasvaa hallitusten sitoutuessa. asevarustelukilpailussa. "Valtiot priorisoivat sotilaallista voimaa, mutta niillä on riski joutua toiminta-reaktiokierteeseen yhä epävakaassa geopoliittisessa ja turvallisuusympäristössä", hän sanoi.

Yhdysvallat (37 prosenttia) ja Kiina (12 prosenttia), jotka kuluttavat eniten aseistautumiseen, lisäsivät menojaan 2,3 prosenttia ja 6 prosenttia, mikä vastaa lähes puolta maailman sotilasmenoista.

Yhdysvaltain hallitus on käyttänyt 2022 prosenttia enemmän "tutkimukseen, kehittämiseen, testaukseen ja arviointiin" kuin vuonna 9,4, kun Washington yrittää pysyä teknologian kehityksen kärjessä.

Vuodesta 2014 lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Krimille ja Ukrainan itäiselle Donbasin alueelle, Yhdysvallat on siirtänyt painopistettä kapinallisoperaatioista ja epäsymmetrisestä sodankäynnistä "uusien asejärjestelmien kehittämiseen, joita voitaisiin käyttää mahdollisessa konfliktissa kehittyneitä sotilaallisia valmiuksia omaavien vihollisten kanssa". SIPRIn raporttiin.

Vaikka se pysyy Yhdysvaltojen varjossa sotilasmenoissa, Kiina, maailman toiseksi suurin kuluttaja, on varannut arviolta 2022 miljardia dollaria vuonna 6, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Se on lisännyt tasaisesti puolustusmenoja viimeisen 296 vuoden aikana, vaikka sen suurimmat kasvujaksot olivat 1990-luvulla ja 2003-2014.

Viime vuoden yksinumeroinen kasvuluku heijastaa Kiinan viime aikojen vaatimattomampaa talouskehitystä, SIPRIn mukaan.

Raportin mukaan USA:ta ja Kiinaa seuraavat Venäjä, Intia, Saudi-Arabia ja Iso-Britannia.

Kremlin sotilasmenot ovat 2023 prosenttia suuremmat vuonna 2022, kun Ukrainan kanssa käydään täysimittaista sotaa, kuin vuonna 24, ja 2014 prosenttia suuremmat kuin vuonna 57, jolloin se hyökkäsi Krimiin. Kun menot ovat 16 prosenttia BKT:sta, mikä vastaa 5.9 prosenttia Venäjän hallituksen kokonaismenoista, 2023 on korkein taso sitten Neuvostoliiton romahtamisen.

Kiinan ja Pakistanin välisten jännitteiden lisääntyessä Intian menot kasvoivat 2022 prosenttia vuodesta 4,2 ja 2014 prosenttia vuodesta 44, mikä heijastaa henkilöstö- ja toimintakustannusten nousua.

Saudi-Arabian menojen 4,3 prosentin kasvun on arvioitu nousseen 75,8 miljardiin dollariin eli 7,1 prosenttiin BKT:sta Venäjän Ukrainan hyökkäyksen seurauksena lisääntyneen ei-venäläisen öljyn kysynnän vuoksi.

Kun Lähi-idän menot kasvoivat 9 prosenttia ja olivat arviolta 200 miljardia dollaria, tästä alueesta tuli maailman korkeimmat sotilasmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen 4.2 prosentilla, jota seurasivat Eurooppa (2.8 prosenttia) ja Afrikka (1.9 prosenttia). ), Aasiassa ja Oseaniassa (1.7 prosenttia) ja Amerikassa (1.2 prosenttia).

Saudi-Arabian jälkeen ja Turkin edellä olevan Israelin sotilasmenot kasvoivat 24 prosenttia ja olivat 27,5 miljardia dollaria, mikä johtui suurelta osin Gazan hyökkäyksen vaikutuksesta.

Iranista tuli Lähi-idän neljänneksi suurin sotilaskuluttaja. Iranin menot kasvoivat hieman (0,6 prosenttia) 10,3 miljardiin dollariin. SIPRI kertoi, että Vallankumouskaartille osoitettu osuus sotilasmenoista on kasvanut ainakin vuodesta 2019 lähtien.

Ukrainasta tuli maailman kahdeksanneksi suurin sotilasmenoja vuonna 2023, ja se kasvoi vuosittain 51 prosenttia 64,8 miljardiin dollariin, mikä vastaa vain 59 prosenttia Venäjän sotilasmenoista kyseisenä vuonna.